Suomalaisten sotauutisten kieli ja sen suhde propagandaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022

Abstract

Tässä tutkielmassa selvitettiin, millaista kieltä Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan käytettiin suomalaisissa uutisissa. Tarkoituksena oli analysoida, onko sotauutisten kielessä piirteitä propagandasta. Samalla tutkittiin, miten sodan osapuolia kuvaillaan uutisissa ja millaisia diskursseja uutisissa on löydettävissä. Tutkimus on laadullinen ja tehtiin käyttäen kriittistä lingvististä analyysiä ja kriittistä diskurssianalyysiä. Aineisto kerättiin Ukrainaa ja Venäjää käsittelevistä sotauutisia kolmelta päivältä vuodelta 2022 kolmesta valtakunnallisesta suomalaismediasta. Uutisten lingvistinen analyysi osoittaa, että maiden joukkoja kuvaavat sanat olivat pääsääntöisesti neutraaleja: joukot, sotilaat ja asevoimat. Moni kuvailuista vahvistaa kuitenkin asetelmaa, jossa Ukraina kuvataan hyvänä puolustajana ja Venäjä pahana hyökkääjänä. Venäjän kerrotaan tekevän enemmän asioita kuin Ukrainan, jonka toimet ovat useammin vastauksia Venäjän toimille. Sotauutisista on havaittavissa kuusi diskurssia, joista voimakkaimpia olivat Pahan ja hyvän sota, Lännen ja Venäjän eskaloituva sota, Sota ihmisten arjessa ja Sota asevoimien kamppailuna. Kaksi muuta diskurssia, Propagandan ja sananvapauden taistelu ja Epävarmuus ja epäselvyys sodassa, esiintyivät lähinnä muiden diskurssien rinnalla. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että suomalaisissa sotauutisissa on joiltain osin propagandan piirteitä. Esimerkiksi osapuolten jakaminen hyvään ja pahaan ja toisen osapuolen korostuneen kriittinen tarkastelu on tyypillistä sotapropagandalle. Diskurssit Pahan ja hyvän sota, Lännen ja Venäjän eskaloituva sota ja Sota asevoimien kamppailuna olivat kaikkein alttiimpia propagandan piirteille.