Moniäänisyys ja vallan rakenteet suurten nälkävuosien paikalliskirjeissä
Vuosina 1867–1868 Suomen suuriruhtinaskuntaa koetteli suurina nälkävuosina tunnettu nälänhätä, joka syvensi yhteiskunnan eriarvoisuutta. Nälästä kärsi etenkin köyhä kansa, kun taas varakkaammilla ryhmillä oli paremmat edellytykset selvitä kriisistä. (Pitkänen 1991: 222.) Maisterintutkielmassani perehdyn nälkävuosien sanomalehtien paikalliskirjeiden eli ympäri Suomea lähetettyjen lukijakirjeiden moniäänisyyteen. Moniäänisyys tarkoittaa sitä, että tekstissä on vähintään kaksi näkemystä: kirjoittajan ja ajatuksen alkuperäisen esittäjän (Kalliokoski 2005: 36). Tutkin, kenelle paikalliskirjeissä esiintyvät äänet kuuluvat, mitä ne sanovat ja millaisia nälänhädän diskursseja niistä muodostuu.
1800-luvulla alkanut paikalliskirjeilmiö tasa-arvoisti hierarkkista sääty-yhteiskuntaa käynnistämällä julkisen keskustelun kulttuurin, jossa tavallinen kansa pääsi ensimmäistä kertaa ääneen (Stark 2013: 176). Paikalliskirjeitä on tutkittu kielitieteellisesti, mutta nälkävuosien lukija-kirjeaineistoon ei tietääkseni ole lingvistisesti perehdytty. Historiallisten vallan mekanismien tunnistaminen on tärkeää myös nykyajan näkökulmasta, sillä koko yhteiskuntaa koskettavat kriisit ovat mahdollisia tänäkin päivänä. Myös modernin yhteiskunnan kriisitilanteet voivat horjuttaa yhteiskuntarakenteita ja paljastaa hyvinvoinnin epätasaisen jakautumisen. Nälkävuosien kaltaiset väestökatastrofit ovat uhka yhteiskuntarauhalle, joten valtarakenteiden suojeleminen on valtaapitävien ryhmien intresseissä niin historiallisesti kuin nykyäänkin.
Tutkielmani tavoitteena on selvittää, millaisilla moniäänisyyden keinoilla paikalliskirjeissä ylläpidettiin ja oikeutettiin ihmisryhmien välistä epätasa-arvoisuutta. Tutkimuskysymykseni ovat 1) Ketkä saavat nälkävuosien paikalliskirjeissä äänensä kuuluviin ja millaisia nälänhädän aiheita äänet toistavat? 2) Millaisia nälänhädän diskursseja paikalliskirjeiden moniäänisyydellä rakennetaan? Tarkastelen nälkävuosien paikalliskirjeiden moniäänisyyttä ja vallan rakenteita kriittisen diskurssianalyysin näkökulmasta. Keskityn etenkin keinoihin, joilla hyväosaiset ryhmät ylläpitivät omaa valtaansa ja oikeuttivat alempiin ryhmiin kohdistamaansa kontrollia. Aineistossani on 19 nälkäkeväänä 1868 julkaistua nälänhätää käsittelevää paikalliskirjettä, joiden moniäänisyys näkyy referointeina ja diskursseina. Analysoin kirjeiden muotoa ja merkityksiä kieliopillisesti ja kriittisen diskurssianalyysin menetelmillä. Tutkielmani tärkeimmät käsitteet ovat moniäänisyys, kriittinen diskurssianalyysi, diskurssit ja referointi.
Aineistossani esiintyvä yhteiskuntaryhmien välinen dialogi vahvistaa kuvaa paikalliskirje-kulttuurin säätyeroja tasoittavasta luonteesta, mutta nähtävissä on myös valtarakenteiden ylläpitämiseen ja oikeuttamiseen tähtääviä diskursiivisia keinoja. Aineistossani kuuluvilla paikallisyhteisön, kirjoittajan, hallinnon, kerjäläisten ja aikaisempien kirjoitusten äänillä muodostetaan vuorovaikuttavia, valittavia, uhkaavia, valistavia ja kiittäviä diskursseja. Kolme ensimmäistä diskurssia ovat ensisijaisesti dialogisuuteen pyrkiviä, kun taas valistavat ja kiittävät diskurssit toimivat valtaapitävien ryhmien suostuttelun ja manipuloinnin välineinä.
Nälkävuosien paikalliskirjemateriaali siis paitsi ylläpiti ja oikeutti yhteiskunnan valtarakenteita, myös tarjosi mahdollisuuden omien mielipiteiden esittämiseen ja dialogiin. Aineistoni paikalliskirjeissä kritisoitiin hallintoa ja vastattiin hallintoon kohdistuvaan kritiikkiin, joten niissä rakennettiin tavallisen kansan ja paikallispoliittisten toimijoiden välistä vuorovaikutussuhdetta.
LÄHTEET
Kalliokoski, Jyrki 2005: Referointi ja moniäänisyys kielenkäytön ilmiöinä. – Markku Haakana & Jyrki Kalliokoski (toim.), Referointi ja moniäänisyys s. 9–42. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Pitkänen, Kari 1991: ”Ruumiita kuin puita pinossa” – Kuoleman satoisat vuodet. – Antti Häkkinen, Vappu Ikonen, Kari Pitkänen & Hannu Soikkanen (toim.), Kun halla nälän tuskan toi. Miten suomalaiset kokivat 1860-luvun nälkävuodet s. 207–223. Porvoo – Helsinki – Juva. WSOY.
Stark, Laura 2013: Sanomalehtien maaseutukirjeet. Itseilmaisun into ja lehdistön portinvartijat. – Lea Laitinen & Kati Mikkola (toim.), Kynällä kyntäjät. Kansan kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa s. 145–177. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29556]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
"Ihmetellä täytyy sitä mielen jaloutta, millä kaikki kestettiin" : suurten nälkävuosien muistelua 1910-luvun Pohjanmaalla ja Viipurin alueella
Tarvainen, Kaisla (2021)Kandidaatintutkielmassa tutkitaan 1910-luvulla Pohjanmaalta sekä Viipurin läänistä kerättyä muistitietoa 1860-luvun nälkävuosiin liittyen. Muistitiedon kautta selvitetään alueiden taloudellista tilannetta ennen nälkäkriisiä, ... -
Income inequality and famine mortality : evidence from the Finnish famine of the 1860s
Voutilainen, Miikka (Wiley-Blackwell, 2022)This article examines whether economic inequality intensified the adverse effects of harvest, price, and income shocks during a famine. Using a parish-level longitudinal dataset from the Finnish famine of the 1860s, it ... -
Dramaattinen, ennennäkemätön vauvakato : Helsingin Sanomien uutisointi Suomen alenevasta syntyvyydestä
Ruokola, Sara (2020)Yksi keskeinen osa kielentutkimusta on aina ollut mediatekstien tutkimus: kielitieteessä ollaan kiinnostuneita median kielestä, diskursseista ja genreistä sekä näiden merkityksistä identiteettien, ideologioiden ja ... -
Informaatio ja (inter)mediaalisuus Aperitiffissa
Kilpiö, Juha-Pekka (Tampere University Press, 2018) -
Kriittisen diskurssintutkimuksen ja positiivisen diskurssianalyysin dialogia
Halonen, Mia; Nikunen, Kaarina (Kotikielen seura, 2023)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.