Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorTalkkari, Jani
dc.date.accessioned2008-01-08T08:17:36Z
dc.date.available2008-01-08T08:17:36Z
dc.date.issued2000
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:858889
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/9245
dc.description.abstractHuipputason alppilajien urheilijalta vaaditaan korkeaa aerobista sekä erittäin korkeaa anaerobista kapasiteettia, nopeutta, ketteryyttä, tasapainoa, koordinaatiota ja taitoa (Andersen & Montgomery 1988; Brown & Wilkinson 1983; Bosco ym. 1994). Toisaalta alppilajien harjoituskausien vaikutuksista lajissa vaadittaviin ominaisuuksiin on olemassa hyvin vähän raporto itua tutkimustietoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena olikin selvittää alppilajien fyysisten ominaisuuksien muutoksia harjoitus- ja kilpailukaudella sekä testien soveltuvuutta alppilajien menestyksen kuvaamiseen. Koehenkilöryhmä koostui Suomen Hiihtoliiton alppi- ja freestylehiihtomaajoukkueiden urheilijoista. Alppihiihtäjäryhmä sisälsi 6 mies- ja 7 naisurheilijaa ja freestyleryhmässä oli 10 mieskumparelaskijaa (n=23). Koehenkilöt testattiin kilpailukauden jälkeen toukokuussa 1998, peruskuntokaudella elokuussa 1998, lajiharjoituskaudella lokakuussa 1998 sekä uudelleen kilpailukauden jälkeen toukokuussa 1999. Mittaukset sisälsivät seuraavat testit: antropometria, vertikaalihyppy, 30 metrin juoksunopeus, IS aidan hyppy, maksimijalkakyykky, 60 sekunnin toistokyykky, vatsa- ja selkälihasten maksimivoima ja maksimaalinen anaerobinen rullaluistelu (MARST). MARST koostui 150 m vedoista valojäniksen määräämässä vauhdissa sekä vetojen jälkeen olevasta 100 sekunnin palautus osasta uupumukseen asti. Valojäniksen nopeutta lisättiin jokaisen 150 m vedon jälkeen 0,41 mls. Laktaattinäytteet otettiin sormenpäästä 40 sekuntia jokaisen 150 m vedon jälkeen sekä 2.5 ja S minuuttia viimeisen vedon jälkeen. Testissä määritettiin maksimiluistelunopeus (Vmax), maksimilaktaattiarvo (Lamax) sekä 3, S, 7 ja 10 mmoVlluisteluvauhtitasot (V3-10Mmol). Antropometriset tulokset (n=9) parantuivat merkittävimmin (p<0.01) keväästä syksyyn (rasva-% ja FFM). Anaerobiset ominaisuudet (MARST) kehittyivät puolestaan erittäin merkitsevästi koko kaudella 1998-1999 sekä peruskunto- ja lajiharjoituskausilla (p<0.001). Lisäksi anaerobisen alueen tulokset parantuivat vähintäänkin merkitsevästi kilpailu- ja siirtymäkaudella (p<0.05). Voimakestävyysmittauksissa toistokyykyn teho indeksit parantuivat toukokuulta elokuulle (p<0.05) sekä (33 %) keväästä syksyyn (p<0.01). Kilpailukauden jälkeiset tehoindeksit olivat lisäksi erittäin merkitsevästi korkeammalla kuin edellisvuoden toukokuussa (p<0.001). Maksimivoimien maksimikyykyn suhteelliset (p<0.01) ja absoluuttiset (p<0.05) tulokset parantuivat merkitsevästi peruskuntokaudella samoin kuin kevennyshyppy (p<0.05) ja staattinen hyppy (p<0.05). Kilpailu- ja siirtymäkaudella kaikki maksimivoimatulokset, paitsi selkäarvot, laskivat merkitsevästi (p<0.05). Nopeustulokset, aitahyppy ja 30 m juoksu, kehittyivät merkittävimmin lajiharjoituskaudella (p<0.05). Lisäksi seuraavat testiarvot korreloivat vähintäänkin merkitsevästi (p<0.05) lajimenestyksen kanssa: Paino ja rasva %, MARST:in Vmax, Lamax ja V3-10Mmol, toistokyykkytestin teho indeksi, maksimikyykky-, vatsa- ja selkätulokset, staattinen hyppy, kevennyshyppy, kevennyshyppy 40 kilon lisäpainoilla ja elastisuus %, aitahyppytesti ja 30 metrin nopeustesti. Yhteenvetona voidaan todetta, että peruskuntokauden harjoittelu näkyy antropometristen tulosten kehityksenä ja koko anaerobisen alueen luisteluvauhtien parantumisena. Lisäksi kehittymistä tapahtui voimakestävyydessä, jalkojen maksimivoimassa, nopeusvoimassa ja räjähtävässä voimassa. Lajiharjoituskauden harjoittelu vaikutti taas antropometriassa, anaerobisen alueen maksimiluisteluvauhdeissa sekä voimakestävyydessä ja nopeudessa. Kilpailu- ja siirtymäkaudella kehitystä tai samalla tasolla pysymistä oli havaittavissa antropometriassa, koko anaerobisen alueen luisteluvauhdeissa, voimakestävyydessä ja nopeudessa. Lisäksi yhteenvetona korrelaatioista voidaan todeta, että alppihiihdon kokonaismenestystä kuvaa parhaiten MARST:in Vmax, Lamaxja V10Mmol sekä keskivartalon maksimivoimatestitja paino. Freestylehiihdon menestystä kuvaa taas MARST:in V5Mmol, suhteellinen vatsa ja kyykkytulos sekä staattinen hyppy, elastisuus % ja Rasva %.fi
dc.format.extent59 lehteä.
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherhuippu-urheilijat
dc.subject.otherfyysiset ominaisuudet
dc.titleAlppi- ja freestylehiihtäjien fyysisten ominaisuuksien muutokset vuoden seurannan aikana
dc.typeBooken
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-2000858889
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikuntabiologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Biology of Physical Activityen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineLiikuntafysiologiafi
dc.contributor.oppiaineExercise Physiologyen
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi5011
dc.subject.ysofreestyle
dc.subject.ysoalppilajit
dc.subject.ysotestaus


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot