Journalism made different : continuity and change in contemporary newsrooms
Julkaistu sarjassa
JYU DissertationsTekijät
Päivämäärä
2024Tekijänoikeudet
© The Author & University of Jyväskylä
Journalism’s survival in the digital age has been one of the central questions both in the field and in academic research in recent years. This dissertation takes part in that discussion through an examination of how media organizations and their journalists engage in development work, that is, in activities that aim at ensuring journalism’s future through advancements in, for example, the journalistic product and its production process, the journalists themselves, or media organizations. Development work serves as an aggregate concept as it holds within it the dissertation’s central concepts of creativity, innovation, and learning. In the study’s context, they all highlight the same objective: How to do better journalism so that the institution of journalism survives in the digital age?
The study’s context is that of digital journalism, specifically from the viewpoint of information and communication technologies (ICTs) in organizational settings. Contemporary newsrooms are permeated by ICTs, and interaction between members of the newsroom is often mediated by a communication technology, like a chat application. Theoretically, institutional theory serves as the theoretical framework through which development work in the newsroom is studied. Two approaches from the institutional tradition are deployed to explore continuity and change in the organizational field of journalism: organizational isomorphism from neo-institutional theory and institutional logics. Neo-institutional approaches help in explaining stasis whereas institutional logics account for change and variety within the organizational field. Combined, they serve as the analytical tool to 1) examine development work in the context of digitalized media work, 2) account for the role of ICTs for development work, and 3) describe and understand the institutional complexities surrounding development work.
In addition to the Introductory part, this thesis comprises three original articles that examine development work through a qualitative approach. The central argument of this dissertation is that journalism as an institution is adapting to the pressures it faces from other institutions, such as the institutions of technology and the markets, by becoming more collaborative, highlighting technological skillsets, and emphasizing the need for reflexive learning.
...
Journalismin selviytyminen digitalisaatiokehityksen puristuksessa on ollut yksi sekä media-alan että journalismin tutkimuksen keskeisimpiä kysymyksiä viime vuosikymmenen aikana. Tämä väitöskirja osallistuu tähän keskusteluun tarkastelemalla mediaorganisaatioissa tapahtuvaa kehitystyötä. Kehitystyö ymmärretään toimintana, jonka tarkoituksena on parantaa esimerkiksi journalistista tuotetta, sen tuotantoprosessia, journalistia itseään tai mediaorganisaatiota. Kehitystyö toimii väitöskirjassa kattokonseptina ja se pitää sisällään tutkimuksen keskeiset käsitteet: luovuus, innovaatio ja oppiminen. Tämän väitöskirjan kontekstissa nämä käsitteet auttavat vastaamaan kysymykseen siitä, miten journalismi selviää tulevaisuudessa.
Tutkimus sijoittuu digitaalisen journalismin tutkimuksen kentälle ja sen keskiössä ovat erityisesti informaatio- ja viestintäteknologiat organisaatiokontekstissa. Nykytoimitukset ovat informaatio- ja viestintäteknologioiden kyllästämiä, ja viestintä toimitusten jäsenten välillä tapahtuu usein teknologiavälitteisesti. Teoreettisesti työ nojaa institutionaalisen teorian kahteen eri haaraan, neo-institutionaaliseen teoriaan ja institutionaalisiin logiikoihin. Näiden teoreettisten lähestymistapojen avulla tarkastellaan muutosta ja pysähtyneisyyttä journalismin organisaatiokentällä. Väitöskirjan tavoitteena on 1) tarkastella kehitystyötä digitalisoituneen mediatyön kontekstissa, 2) kuvata informaatio- ja viestintäteknologioiden roolia kehitystyössä, sekä 3) kuvata ja ymmärtää digitalisoitunutta kehitystyötä ympäröiviä institutionaalisia tekijöitä.
Väitöskirja koostuu kokoavan osan lisäksi kolmesta tutkimusartikkelista. Tutkimusote on laadullinen. Tutkimuksen keskeisin havainto on, että journalismi instituutiona mukautuu muiden instituutioiden, kuten teknologian ja markkinoiden, aiheuttamiin paineisiin korostamalla yhteistyöhön pohjaavia toimintatapoja, toimittajien teknologisia taitoja ja kykyä refleksiiviseen oppimiseen.
...
Julkaisija
Jyväskylän yliopistoISBN
978-951-39-9889-9ISSN Hae Julkaisufoorumista
2489-9003Julkaisuun sisältyy osajulkaisuja
- Artikkeli I: Koivula, M., Villi, M., & Sivunen, A. (2020). Creativity and Innovation in Technology-Mediated Journalistic Work : Mapping out Enablers and Constraints. Digital Journalism. DOI: 10.1080/21670811.2020.1788962
- Artikkeli II: Koivula, M., Laaksonen, S.-M., & Villi, M. (2022). Practical, Not Radical : Examining Innovative Learning Culture in a Public Service Media Organization. Journalism Studies, 23(9), 1018-1036. DOI: 10.1080/1461670x.2022.2065339
- Artikkeli III: Koivula, M., Saari, T., & Villi, M. (2023). “I love learning new things” : An institutional logics perspective on learning in professional journalism. Journalism, OnlineFirst. DOI: 10.1177/14648849231167786
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- JYU Dissertations [852]
- Väitöskirjat [3580]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Tension design of contemporary orchestral music in different performances of "Sula" by Helena Tulve
Lock, Gerhard; Valk-Falk, Maris (2009)Cognitive musicology is a psychological domain of music which attempts to proximity several interpretations as notation in a score, analysis, performance, and perception. The previous study of the authors developes the ... -
Periodic, aperiodic, and phase-locked brain activity in the perception of continuous speech with different levels of difficulty and intelligibility
Ekroos, Tuike (2023)Jatkuva puhe on tärkeä osa ihmisten välistä jokapäiväistä kommunikaatiota. Tähänastisessa tutkimuksessa on esitetty, että puheen havaintoon liittyy niin periodista ja aperiodista aivotoimintaa kuin aivotoiminnan lukkiutumista ... -
The managerial and future-oriented role of audience data in data-informed news organisations
Ahva, Laura; Salonen, Margareta; Ovaska, Liisa; Talvitie-Lamberg, Karoliina (SAGE Publications, 2024)One sign of datafication in journalism is that newsrooms utilise insights from audience data and related metrics in their decision-making. In professional discourse, this often alludes to the notion of ‘data-informed ... -
Practical, Not Radical : Examining Innovative Learning Culture in a Public Service Media Organization
Koivula, Minna; Laaksonen, Salla-Maaria; Villi, Mikko (Routledge, 2022)Recent scholarship has argued for media organizations’ need to radically innovate to ensure their survival in the future. This study deploys the innovative learning culture (ILC) framework to qualitatively study innovation ... -
Modelling Quoting in Newswriting : A Framework for Studies on the Production of News
Haapanen, Lauri (Routledge, 2020)The Mediated Social Communication (MSC) approach considers mass media a venue for opposing and complementary societal groups to publicly negotiate socially relevant topics. This negotiation is conducted through representatives ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.