Sironneen säteilyn kartoitus koronaariangiografiasalissa

Abstract

Keskimääräisen eliniän kasvaessa tarvittavien kardiologisten toimenpiteiden määrä on lisääntynyt. Hoitohenkilökunnan altistumisaika säteilylle on näin ollen myös kasvanut, jonka vuoksi säteilyturvallisen toiminnan jatkuva kehittäminen on tärkeää. Sirontakartan muodostaminen on eräs tapa kehittää säteilyturvallista toimintaa sairaalaympäristössä ja sen avulla suojien sijoittelu voidaankin toteuttaa optimoidusti. Sirontakartta on mahdollista muodostaa kardiologisessa toimenpidesalissa käyttäen läpivalaisupulssia, jonka aikana fantomista eli keinotekoisesta testikohteesta sironnutta säteilyä mitataan huoneen eri kohdissa ja korkeuksilla. Tässä tutkielmassa syvennyttiin erityisesti koronaariangiografiasalissa läpivalaisun käyttöön liittyviin säteilyturvallisuustekijöihin ja suojausmahdollisuuksiin. Osana tutkielmaa mitattiin sironnutta säteilyä koronaariangiografiasalissa Mikkelin keskussairaalassa kahdella eri läpivalaisulaitteen tutkimuskulmalla käyttäen tavanomaisia lyijysuojia. Tutkielmassa tarkasteltiin lisäksi mahdollisia toissijaisia sirontakohteita koronaariangiografiasalissa. Tutkielman loppupäätelmänä havaittiin sironneen säteilyn suunnan ja suuruuden olevan jokseenkin epäintuitiivista ja näin ollen sirontamittausten tekeminen auttoi henkilöstöä toimimaan sädehygieenisesti koronaariangiografiasalissa. Sirontakartoista pystyttiin päättelemään säteilyn siroaminen myös muista suunnista kuin operoivan lääkärin etupuolelta, joka vastasi alkuperäistä hypoteesia. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että sironneen säteilyn annosnopeus oli suurinta, kun käytettiin syviä kallistuksia, kuten LAO 90 astetta. Tutkimustulosten pohjalta järjestettiin henkilöstölle lisäkoulutusta suojainten käyttämiseen sekä sijoittumiseen toimenpidesalissa.

As the average life expectancy increases, the number of necessary cardiological procedures has increased causing increased radiation exposure time for the personnel, which is why the continuous development of radiation safety of these procedures is important. Creating a scattering map is one way to develop the safe use of radiation in the hospital environment, and with it, shield placement can be carried out in an optimized way. It is possible to create a scattering map in the cardiology operating room by using a fluoroscopy equipment and a phantom, where during radiation pulse the scattered radiation from the phantom is measured at different points and heights in the room. In this thesis the radiation safety factors and protection possibilities related to the use of a fluoroscopy pulse in the coronary angiography room were examined. The main goal of this study was to measure scattered radiation in the coronary angiography room at Mikkeli Central Hospital with two different treatment angles using standard lead shields. Additionally, secondary scattering sources were studied. As the final conclusion of this study, it was found that the direction and magnitude of the scattered radiation was unintuitive, and therefore, making the scattering measurements helped the personnel to operate in a more radiation safely in the coronary angiography room. From the scattering mapping, it was possible to conclude that the radiation is also scattered from directions other than the front of the operating doctor, which was parallel with the initial hypothesis. In addition, conclusion was that the dose rate of scattered radiation is highest when deep tilts are used, such as the LAO 90 degree. Based on these measurements, additional instructions were organized for the staff.