dc.contributor.advisor | Lehto, Martti | |
dc.contributor.author | Vaija, Markus | |
dc.date.accessioned | 2023-10-30T07:01:36Z | |
dc.date.available | 2023-10-30T07:01:36Z | |
dc.date.issued | 2023 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/91017 | |
dc.description.abstract | Kyberterrorismi on usein tunnistettu uhka, mutta siltä puuttuu yhteisesti hyväksytty ja eri toimijoiden jakama määritelmä. Tämä jo pitkään tiedostettu problematiikka haastaa sekä akateemista keskustelua että viranomaisyhteistyötä uhkaan vastaamisessa. Tässä tutkimuksessa perehdyttiin tapoihin, joilla kyberterrorismia on aiemmin pyritty määrittelemään, ja minkälaisia lähestymistapoja on koetettu. Tutkimus toteutettiin alkuvaiheen kirjallisuuskatsauksena ja myöhemmin teorialähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen. Kirjallisuuden joukosta valittiin parhaaksi ja kattavimmaksi todettu määritelmä, jonka avulla lähestyttiin viimeisen vuoden aikana tapahtuneita tosimaailman kyberhyökkäyksiä. Teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla pyrittiin selvittämään, toimiiko tämä valittu määrittelytapa tapausten luokittelemiseen kyberterrorismiksi, tai voidaanko sen avulla aiemmin haastavat rajatapaukset sulkea määritelmän ulkopuolelle. Tutkimuksessa löydettiin tapauksia, jotka sopivat määritelmän mukaiseen käsitykseen kyberterrorismista, mutta valitun taksonomian käyttöön liittyi myös merkittäviä haasteita. Eräs suurimmista haasteista oli toimijoiden tunnistaminen kyberhyökkäysten taustalla, ja etenkin ei-valtiollisen toiminnan erottaminen valtiollisesta. Toinen merkittävä haaste liittyi hyökkäysten aikomuksen, eli tavoitteen arviointiin, joka usein edellytti varsin korkeaa tulkinnanvaraisuutta. Kokonaisuudessaan kuitenkin taksonomian voitiin todeta olevan toimiva tunnistamaan kyberterrorismin määritelmään sopivia tapauksia ja että ilmiön erottaminen muista kyberuhista on mahdollista, joskin haastavaa. Jatkotutkimusaiheiksi esitetään etenkin kyberterrorismikäsitteen laajentamista koskemaan myös mahdollisen valtiollisen taustan tai motiivin omaavia hyökkäyksiä sekä luopumista vaatimuksesta, että tullakseen määritellyksi kyberterrorismiksi, tulee kybertapahtuman johtaa kineettisiin, eli fyysisen maailman seurauksiin. | fi |
dc.description.abstract | Cyberterrorism is an often identified threat, but one that lacks a commonly agreed definition shared by different actors. This problem, which has been rec-ognised for a long time, challenges both academic discussion and cooperation between authorities in responding to the threat. This study explored the ways in which cyberterrorism has been defined in the past and what approaches have been tried. The study was carried out as an initial literature review, and later using theory-based content analysis. Among the literature, the best and most comprehensive definition of cyberterrorism was selected and applied to real-world cyberattacks that have occurred in the past year. The purpose of theory-based content analysis was to find out whether this chosen definition method works for classifying cases as cyberterrorism, or whether it can be used to ex-clude previously challenging borderline cases from the definition. The study found both cases that fit the definition of cyberterrorism, but there were also significant challenges associated with the use of the chosen taxonomy. One of the major challenges was related to difficulties in differentiating between non-state and state supported actors behind the attacks. Another encountered issue had to do with need of assessing the intent, i.e. objective, of the cyberattacks, which often came with a high degree of ambiguity. However, the taxonomy overall was found to be effective in identifying cases that fit the definition of cyberterrorism, and that distinguishing the phenomenon from other cyber threats is possible, albeit challenging. Suggested further research topics include expanding the concept of cyber terrorism to include attacks with a possible state background or motive, and waiving the requirement that in order to be defined as cyberterrorism, a cyber event must lead to kinetic, i.e. physical, consequences. | en |
dc.format.extent | 54 | |
dc.language.iso | fi | |
dc.rights | In Copyright | |
dc.subject.other | kyberuhat | |
dc.subject.other | kyberterrorismi | |
dc.title | Kyberterrorismi - todellinen ilmiö vai tulevaisuuden uhka? | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202310307044 | |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Informaatioteknologian tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Information Technology | en |
dc.contributor.laitos | Informaatioteknologia | fi |
dc.contributor.laitos | Information Technology | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Turvallisuus ja strateginen analyysi | fi |
dc.contributor.oppiaine | Turvallisuus ja strateginen analyysi | en |
dc.rights.copyright | © The Author(s) | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 601 | |
dc.subject.yso | kyberturvallisuus | |
dc.subject.yso | terrorismi | |
dc.subject.yso | verkkohyökkäykset | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |