Yhteiskunnallisesti relevantin tutkimuksen objektiivisuuden ehdot Heather Douglasin filosofiassa

Abstract

Viime vuosina tieteenfilosofiassa on käyty laajaa keskustelua siitä, miten tieteen integriteetin ja objektiivisuuden toteutuminen voidaan varmistaa sellaisilla tutkimusaloilla, joiden odotetaan tuottavan yhteiskunnallisesti vaikuttavia tuloksia. Keskeiseksi kysymykseksi on muodostunut, millainen rooli erilaisilla arvoilla, erityisesti sosiaalisilla, eettisillä ja muilla ei-kognitiivisilla arvoilla, saa olla tieteellisessä päättelyssä ilman, että ne vinouttavat tai politisoivat tutkimustuloksia.

Tämän tutkielman tavoitteena on saada aikaan tarkempi käsitys yhteiskunnallisesti relevanttien tutkimusalojen objektiivisuuden ehdoista ja erilaisten arvojen hyväksyttävästä ja ei-hyväksyttävästä roolista osana tieteellistä tiedontuotantoa. Aihetta tarkastellaan tieteenfilosofi Heather Douglasin teorian näkökulmasta. Tutkielmassa esitellään Douglasin esittämää kritiikkiä tieteen arvovapauden ideaalia kohtaan ja hänen sen tilalle kehittämäänsä vaihtoehtoista tieteen ideaalia. Teoriallaan Douglas pyrkii uudistamaan tieteen integriteetin ja objektiivisuuden arvioimisen ehtoja yhteiskunnallisesti relevanttien tutkimusalojen kontekstissa.

Tutkielman aluksi esitellään arvovapauden ideaalin historiaa ja nousua erääksi tämän päivän vaikutusvaltaisimmista tieteen ideaaleista. Sen jälkeen esitellään ideaalia kohtaan esitettyä tieteenfilosofista kritiikkiä keskittyen erityisesti Douglasin esittämiin argumentteihin. Tämän jälkeen esitellään Douglasin normatiivinen tieteen ideaali ja siihen sisältyvä vaihtoehtoinen teoria arvojen hyväksyttävästä roolista tieteessä. Lopuksi esitellään Douglasin pluralistinen objektiivisuuden määritelmä, jonka tarkoituksena on osoittaa, että objektiivisuudella on useita eri merkityksiä eikä arvovapauden ideaali muodosta välttämätöntä ehtoa objektiivisuuden saavuttamiselle. Työ tuo esiin, että Douglasin pluralistinen objektiivisuuden määritelmä tarjoaa kattavan ja käytännönläheisen viitekehyksen yhteiskunnallisesti relevanttien tutkimusalojen objektiivisuuden arviointiin. Kysymys arvojen hyväksyttävästä roolista tieteellisessä päättelyssä jää kuitenkin avoimeksi. Absoluuttista määritelmää arvojen hyväksyttävän ja ei-hyväksyttävän roolin erottelemiseksi voi olla mahdotonta kehittää tieteellisen tutkimuksen kontekstuaalisen luonteen vuoksi. Sen sijaan erilaisten tilannekohtaisten strategioiden kehittäminen arvojen hyväksyttävän roolin määrittelemiseksi tarjoaa lupaavan jatkotutkimuskohteen.