Henkilöstön tunteet ja niiden säätelystrategiat työssä

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia tunteita henkilöstö työssään kokee ja mihin työtilanteisiin- tai -asioihin ne liittyvät. Lisäksi tarkasteltiin millaisia tunteiden säätelystrategioita henkilöstö tunteiden säätelyssään käyttää ja miten emotionaalisen kompetenssin merkitys näkyy näiden strategioiden valinnassa. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä henkilöstön tunteiden säätelystrategioista sekä selvittää millä tavalla kokonaisvaltainen emotionaalinen kompetenssi voi tukea tunteiden säätelyä ja sen strategioiden valintaa. Tutkimus toteutettiin itsenäisenä tutkimuksena hyödyntäen Jyväskylän yliopiston ja Aalto-yliopiston TUNTO2-tutkimushankkeen case-klinikka aineistoa (n=15), joka sisälsi esihenkilöiden sekä muiden avainasemassa olevien henkilöiden ryhmässä käymää yhteisestä pohdintaa tunteisiin liittyvistä työtilanteista, ja niissä toimimisesta. Osallistujamäärät case-klinikoilla vaihtelivat 9-115 henkilön välillä. Tutkimuksen teoreettisen pohjan muodostivat aiemmat tutkimukset tunteista työelämässä, emotionaalisesta kompetenssista, sekä tunteiden säätelystrategioiden tutkimus, josta hyödynnettii erityisesti Grossin (2013) tunteiden säätelyn prosessimallia. Aineiston analyysissä käytettiin sekä aineisto- että teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä ja laadullisen analyysin tukena käytettiin Atlas.ti ohjelmistoa. Tutkimuksen tulosten mukaan henkilöstö koki työssään sekä negatiivisia että positiivisia tunteita ja tutkimuksessa korostuivat negatiiviset tunteet, jotka liittyivät esimerkiksi ajan riittämättömyyteen ja työkuormaan. Tunteiden säätelystrategioiden käyttö oli monipuolista sekä joustavaa, mutta tuloksissa korostuivat reaktiosidonnaiset strategiat tunteiden säätelyssä, etenkin tunteen kognitiivisen uudelleenarvioinnin ja sosiaalisen tuen hakemisen strategiat. Lisäksi Stamoulin (2009;2021) määrittelemät emotionaalisen kompetenssin ulottuvuudet: omien ja muiden tunteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen, tunteiden ilmaisukyky ja niiden hallinta tukivat tulosten mukaan säätelystrategioiden valintaa. Tulokset olivat samansuuntaisia alueen aiemman tutkimuksen kanssa. Tulosten perusteella pyrittiin korostamaan henkilöstön tunteiden säätelyn ja emotionaalisen kompetenssin kehittämisen merkitystä työssä sekä lisäämään näiden ilmiöiden laajempaa ymmärrystä.