Sirén, Anna

dc.contributor.advisor	Karkulehto, Sanna
dc.contributor.author	Sirén, Anna
dc.date.accessioned	2023-09-15T05:04:34Z
dc.date.available	2023-09-15T05:04:34Z
dc.date.issued	2023
dc.identifier.uri	https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/89111
dc.description.abstract	Tarkastelen maisterintutkielmassani Hanna Brotheruksen autofiktiivistä teosta Ainoa kotini (2021) kertomuksena minäkertojan vaikeasta suhteesta äitiinsä, häneen jo lapsena istutetusta häpeästä, häpeän vaikutuksesta hänen elämäänsä ja häpeän aiheuttaman syömishäiriön tunnustamisesta. Analyysissäni käytän hyväkseni sekä psykoanalyyttistä lähestymistapaa että feminististä tutkimusta. Keskityn tutkielmassani siihen, kuinka häpeän eri ¬muotoja, kuten naisten kokemaa häpeää sekä häpeää uskonnollisessa yhteisössä Brotheruksen teoksessa kuvataan. Kysyn, miten häpeä ilmenee ja mitä seurauksia sillä on. Olen lukenut Brotheruksen teosta autofiktiona ja verrannut tekstiä kirjoittajan omaelämäkerrallisiin tietoihin. Kiinnostukseni on siirtynyt syömis-häiriöiden kuvauksesta tunnustuksellisuuteen ja häpeään ja sieltä takaisin syömishäiriöihin ja ruumiillisuuteen. Brotheruksen teoksessa minäkertoja on myös tarinan päähenkilö, ja vaikka kertojan nimeä ei mainita, voi teosta pitää autofiktiivisenä. Kuvaan tutkielmassani häpeää subjektiivisena kokemuksena. Teoksessa äiti istuttaa häpeän siemenen kertojaan jo lapsena. Äiti ei tunnu ymmärtävän lastaan, jolla on pakonomainen tarve liikkua ja ilmaista itseään kehollisesti. Hän yrittää tukahduttaa lapsessaan tarvetta, jota itse ei ymmärrä. Hän on myös itse joutunut häpeämään lapsuudessaan, mutta ei pysty silti katkaisemaan ylisukupolvista käyttäytymismallia. Kertoja jää kaipaamaan äidin hyväksyvää katsetta ja aitoa kosketusta. Sekä feministinen että psykoanalyyttinen kirjallisuudentutkimus korostavat äidin osuutta häpeän syntyyn. Brotheruksen teoksessa tunnekylmä äiti saa tyttärensä häpeämään omaa ruumistaan ja tapaansa olla. Lapsuudesta saakka koettu häpeä kapseloituu kertojan sisään ja aiheuttaa syömishäiriön. Äidin kosketuksen puute saa kertojan uskomaan, ettei hän ole sen arvoinen. Häpeällä on suuri vaikutus kertojan elämään. Hän yrittää parhaansa mukaan miellyttää äitiään ja ennakoida tämän paheksuntaa. Häpeä kietoo kertojan verkkoonsa, eikä hän pääse irti ennen kuin myöntää oman sairautensa. Tätä sairautta, anoreksiaa, on käsitelty niin kauno- kuin tutkimuskirjallisuudessakin melko paljon. Oma tutkimusnäkökulmani on aiemmasta hieman poikkeava; tarkastelen häpeän aiheuttamaa syömishäiriötä, en niinkään syömishäiriöstä johtuvaa häpeää.	fi
dc.format.extent	45
dc.language.iso	fi
dc.rights	In Copyright
dc.title	"Monta kertaa särkynyt." : häpeä, ruumiillisuus ja syömishäiriö Hanna Brotheruksen autofiktiivisessä teoksessa Ainoa kotini
dc.identifier.urn	URN:NBN:fi:jyu-202309155132
dc.type.ontasot	Master’s thesis	en
dc.type.ontasot	Pro gradu -tutkielma	fi
dc.contributor.tiedekunta	Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta	fi
dc.contributor.tiedekunta	Faculty of Humanities and Social Sciences	en
dc.contributor.laitos	Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos	fi
dc.contributor.laitos	Department of Music, Art and Culture Studies	en
dc.contributor.yliopisto	Jyväskylän yliopisto	fi
dc.contributor.yliopisto	University of Jyväskylä	en
dc.contributor.oppiaine	Kirjallisuus	fi
dc.contributor.oppiaine	Literature	en
dc.rights.copyright	© The Author(s)
dc.rights.accesslevel	openAccess
dc.contributor.oppiainekoodi	304
dc.subject.yso	autofiktio
dc.subject.yso	syömishäiriöt
dc.subject.yso	häpeä
dc.subject.yso	ruumiillisuus
dc.subject.yso	tunteet
dc.subject.yso	naiset
dc.subject.yso	anoreksia
dc.subject.yso	kirjallisuudentutkimus
dc.subject.yso	äidit
dc.subject.yso	kokemukset
dc.subject.yso	naiseus
dc.rights.url	https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/