Viheralueiden käyttäjien näkökulma kaavoituksen ekologiseen kompensaatioon : Jyväskylän Kauramäen tapaus

Abstract

Kaupunkien viheralueilla on merkittävä rooli niin luonnon monimuotoisuudelle kuin kaupunkilaisten hyvinvoinnille, mutta samalla niihin kohdistuu huomattavia rakennuspaineita. Rakentamisen aiheuttamaa luontohaittaa voidaan vähentää lievennyshierarkian avulla: välttämisen, lieventämisen ja ekologisen kompensaation kautta. Ekologinen kompensaatio voidaan toteuttaa suojelemalla tai tuottamalla luontoarvoja hankealueen ulkopuolella. Viheralueen käyttäjien näkökulma on jäänyt toistaiseksi kompensaatiotutkimuksessa kuitenkin vähäisemmälle huomiolle. Selvitin Jyväskylän Kauramäen kompensaatiopilottiin liittyen kävelyhaastatteluilla, miten viheralueen käyttäjät suhtautuvat ekologiseen kompensaatioon ja miten heidän näkökulmansa voisi huomioida viheralueiden kompensoinnissa. Haasteltavia oli yhteensä 11, joista viisi oli paikallisia asukkaita, kaksi muita ulkoilijoita ja loput edustivat paikallista luonnonsuojelujärjestöä tai ulkoilujärjestöä. Haastateltavat suhtautuivat yleisesti ekologiseen kompensaatioon myönteisesti, vaikka myös epäluuloa kuten viherpesun pelkoa oli havaittavissa. Kauramäen viheralueella oli haastateltaville monia merkityksiä arkipäivän ulkoilusta järjestötoimintaan, ja niiden huomioimista kaikilla lievennyshierarkian tasoilla pidettiin tärkeänä. Merkityksellisiä olivat erityisesti Vuorilammen ympäristö ja yhdyslatu sekä alueen polut ja luonnontilaiset metsät, joita haastateltavat toivoivat hankealueella säästettävän. Muualta tulevat ulkoilijat ja ulkoilujärjestö pitivät ulkoilun hyvittämistä hyvitysalueellakin mahdollisena, kunhan alueen käyttöä ei liikaa rajoitettaisi. Asukkaille hyvitysalue ei korvaisi hankealueen lähiluontoa ja sen käyttöä. Viheralueen käyttäjien osallistamista ekologista kompensaatiota soveltavassa kaavamenettelyssä pidettiin tärkeänä, joskin kaupunkilaisten ja järjestöjen osallistumisen esteeksi koettiin heikko tietotaso kompensaatiosta. Lisäksi tiedottaminen ja lievennyshierarkian noudattamisen osoittaminen nähtiin kompensaation hyväksyttävyyttä lisäävinä tekijöinä. Haastattelujen pohjalta näyttää, että ekologista kompensaatiota voi ja kannattaa kehittää viheralueen käyttäjät huomioiden, vaikka se vaatii erityistä panostamista tiedottamiseen.

Urban green spaces are increasingly important for biodiversity and human well being. However increased urbanization has resulted in the loss of urban green spaces and their values. The harms of urban development have been avoided, minimized, mitigated and more often compensated as part of no net loss policy. Biodiversity offsetting can be implemented by creating, protecting and restoring biodiversity values usually outside the development area. In order to be approved and effective nature conservation instrument, the right of residents to green spaces should be taken into account in biodiversity offsetting. Nonetheless the perspective of residents has been poorly accounted in many cases of biodiversity offsetting. To increase understanding, how residents receive the idea of biodiversity offsetting and how their needs and desires should be taken into account as part of biodiversity offsetting, I interviewed 11 persons as an independent part of ecological compensation pilot of Kauramäki. Five of 11 interviewees were residents, two other visitors of Kauramäki and four belonged to the local sport and nature organizations. The interviewees supported the idea of biodiversity offsetting even though I also noticed their suspicion about the success of compensation e. g. greenwashing. There were many reasons for interviewees to visit Kauramäki ranging from everyday outdoor routines to organizational activities. They also showed me places like Vuorilampi, paths and ski track that they considered meaningful and hoped to be taken into account as part of plans, and if possible, to be saved from construction. Couple of interviewees thought that biodiversity offsetting is also a possible way to compensate loss of recreational value of Kauramäki. On the other hand they hoped that offsetting wouldn´t restrict recreational use. Interviewers The citizens’ perspective was important for interviewees. They hoped that citizens´ perspective to be respected during planning process and biodiversity offsetting. Although, the interviewees pointed out the need for more information about offsetting. They argued that the information was important way to reduce suspicion toward compensation and precondition for participation. Based on this case study it seems desirable to improve biodiversity offsetting so that citizens can participate even though it may require resources for informing.