Developing a music therapy assessment tool to evaluate emotional skills in early adolescence

Abstract

The purpose of this study was to develop a scientific foundation for a tool for assessing emotional skills in early adolescence for use by music therapists. The study included three sub-studies. In the first sub-study, a scoping review and conceptual analysis were used to define early adolescents’ emotional skills and how they are described in the research literature. The second sub-study used focus group interviews and deductive-inductive content analysis to explore how music therapists work to promote emotional skills in early adolescence and what methods they use in their work. Finally, the third sub-study identified items that could be used to assess emotional skills in early adolescence. The content validity of the developed item pool was assessed using psychometric measures.

Based on the study’s results, early adolescents’ emotional skills are divided into six components: 1) expressing emotions, 2) monitoring emotions, 3) identifying emotions, 4) understanding emotions, 5) regulating emotions, and 6) the ability to use emotional knowledge at the individual level to develop and establish positive self-management and the ability to use emotional knowledge at the social level to develop and establish positive relationships. The work of music therapists to promote emotional skills was seen as multi-method and the process of developing emotional skills as a holistic one, encompassing the mental, physical and cognitive levels. The content validity of the item pool developed proved to be of high quality and can be used for further research.

The study provides new insights into emotional skills in early adolescence and music therapy work on emotional skills, and an item pool that could be used to assess emotional skills development in music therapy. The study results offer a solid basis for further developing a music therapy tool for assessing emotional skills.

Tässä tutkimuksessa kehitettiin varhaisnuorten tunnetaitojen arviointimenetelmää musiikkiterapeuttien käyttöön. Tutkimus sisälsi kolme osatutkimusta. Ensimmäisessä osatutkimuksessa määriteltiin kartoittavan kirjallisuuskatsauksen ja käsiteanalyysin avulla mitä varhaisnuorten tunnetaidoilla tarkoitetaan ja miten ne määritellään tutkimuskirjallisuudessa. Toisessa osatutkimuksessa hyödynnettiin fokusryhmähaastatteluja ja deduktiivis-induktiivista sisällönanalyysiä ja selvitettiin, miten musiikkiterapeutit työskentelevät varhaisnuorten tunnetaitojen edistämiseksi. Lisäksi tutkittiin millaisia metodeja he käyttävät työssään. Kolmannessa osatutkimuksessa määriteltiin, kahden edeltävän tutkimuksen tulosten perusteella, väittämäjoukko, jota olisi mahdollista käyttää varhaisnuorten tunnetaitojen arvioinnissa. Kehitetyn väittämäjoukon sisällön validiteettia arvioitiin psykometristen menetelmien avulla.

Tutkimuksen tulosten perusteella varhaisnuorten tunnetaidot voidaan jakaa kuuteen eri komponenttiin. Komponentit ovat: 1) tunteiden ilmaiseminen, 2) tunteiden havaitseminen, 3) tunteiden tunnistaminen, 4) tunteiden ymmärtäminen ja 5) tunteiden sääteleminen sekä 6) kyky käyttää tunnetietoa yksilötasolla myönteisen itsehallinnan kehittämiseksi ja vakiinnuttamiseksi, sekä kyky käyttää tunnetietoa sosiaalisella tasolla myönteisten ihmissuhteiden kehittämiseksi ja vakiinnuttamiseksi. Musiikkiterapeuttien työ tunnetaitojen edistämiseksi näyttäytyi monimenetelmäisenä ja tunnetaitojen kehittymisen prosessi kokonaisvaltaisena, kattaen henkisen, fyysisen ja kognitiivisen tason. Kehitetty väittämäjoukko osoittautui sisällön validiteetiltaan laadukkaaksi ja se on hyödynnettävissä jatkotutkimuksia varten.

Tutkimus tuotti uutta tietoa varhaisnuorten tunnetaidoista, musiikkiterapeuttisesta tunnetaitotyöskentelystä sekä väittämäjoukosta, jolla taitojen kehittämistä voitaisiin musiikkiterapiassa arvioida. Tutkimuksen tulokset tarjoavat hyvän pohjan musiikkiterapeuttisen tunnetaitojen arviointimenetelmän jatkokehitykselle.