Toronto Alexithymia Scale scores in professional athletes, former professional athletes, and non-athletes : a comparative study

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää korrelaatio urheilijan alexitymia-piirteiden ja urheilusuorituksen välillä, sekä tarkastella sukupuolten välisiä eroja suhteessa alexitymia-piirteisiin. Tutkimuksessa käytettiin Toronto Alexitymia -asteikkoa määrällisessä tutkimuskyselyssä. Tarkastelun päähuomio kohdistui vastaajien urheilija- ja ei-urheilija -statukseen sekä sukupuoleen. Lisäksi vastaustuloksista ilmeni urheilulajien välisiä eroja. Alexitymiaa kuvataan persoonallisuuden piirteenä, jolla voi olla haitallisia vaikutuksia yksilön elämään usealla eri elämän alueella. Urheilusuoritus koostuu fyysistä, psyykkistä sekä emotionaalisista tekijöistä, jotka yhdessä vaikuttavat sen onnistumiseen. Korrelaation tunnistamisella voidaan kerätä arvokasta tietoa urheilijan tunnetietoisuudesta ja -ilmaisusta suhteessa urheilijan suorituskykyyn, motivaatioon ja hyvinvointiin. Sukupuolten välisten erojen ja alexitymia-piirteiden yhteyden tarkastelemisella voidaan ymmärtää, miten sukupuoleen liittyvät tekijät vaikuttavat urheilijan emotionaalisiin prosesseihin ja niin edelleen urheilusuoritukseen. Kyselyyn vastasi 171 henkilöä, joista 45 oli urheilijaa ja 126 ei-urheilijaa. Kyselyn tulokset arvioitiin käyttämällä SPSS-ohjelmiston riippumatonta T-testiä sekä yksisuuntaista ANOVA-testiä. Tulokset havainnollistavat merkittäviä sukupuolten välisiä eroja alexitymia-piirteiden ilmentymisessä. Urheilijoiden ja ei-urheilijoiden välillä ainut merkittävä ero ilmeni vastaajien tunteiden tunnistamiskyvyssä, jossa urheilijoiden tulokset olivat huomattavasti alhaisempia eiurheilijoihin verrattuna. Nämä tulokset samalla tukevat aiempia tutkimuksia urheilun ja mielenterveyden ja hyvinvoinnin positiivisesta yhteydestä. Lisäksi tuloksista selvisi, että tietyissä urheilulajeissa, kuten koripallossa ja ekstriimi-lajeissa, alexitymia-piirteillä voi olla positiivinen vaikutus urheilusuoritukseen. Tutkimuksen löydökset tukevat olemassaolevaa kirjallisuutta alexitymian ja urheilusuorituksen yhteydestä. Tulokset tuovat lisäarvoa tulevaisuuden tutkimukselle aiheesta.

The purpose of the present study is to investigate the correlation between athletic performance and alexithymia, as well as to explore the relationship between gender and alexithymia. Alexithymia is recognized as a personality trait that can be detrimental in various areas of an individual's life. Athletic performance consists physical, psychological, and emotional factors that collectively contribute to an athlete's success in sports. By understanding the relation between alexithymia and athletic performance, valuable insights can be gained regarding how emotional awareness and expression impact an athlete's abilities, motivation, and overall well-being. Examining the relationship between gender and alexithymia is imperative for a comprehensive understanding of how gender-related factors may interact with emotional processes and consequently affect athletic performance. The purpose of this study was to examine the disparities in Toronto Alexithymia Scale (TAS) scores and subscales between athletes and non-athletes, as well as between genders. A total of 171 participants, consisting of 45 athletes and 126 non-athletes, were recruited for this investigation. The data were analysed using SPSS independent sample t-tests and one-way ANOVAs. The findings of this study revealed significant differences in the TAS total score between male and female participants (t(169) = -2.753, p = 0.007). Furthermore, there were notable differences between male and female participants in four out of the six alexithymia subscales. Upon conducting independent-samples t-tests for AA-s compared to NA-s there was a significant difference only in the subscale of difficulty identifying feelings, with AA-s scoring significantly lower than non-athletes. The findings indicated that athletes exhibited lower scores in five out of the six TAS subscales, thereby providing support for previous research suggesting the positive impact of sports on mental health and well-being. It is important to acknowledge that certain sports, such as basketball and extreme sports, might potentially benefit from individuals with elevated levels of alexithymia, as evidenced by their high scores on the TAS in this study. However, it is crucial to note that further re- search is required to explore this relationship due to the limited number of participants in the current study. This study contributes to the existing literature on the association between alexithymia and athletic performance, providing valuable insights for future investigations in this domain.