Essays on the role of public employment services in labour market matching

Abstract

Problems in labour market matching can cause unemployment to remain high and vacancies unfilled. Public employment services (PES) provide job matching services and active labour market policies (ALMPs), which can promote labour market matching. By using comprehensive population-wide microdata from Statistics Finland and the Ministry of Economic Affairs and Employment (TEM), this dissertation provides new evidence on the effectiveness of PES. The first article studies the impact of periodic interviews on unemployment duration. In 2017, a policy reform intensified the PES’ practice of periodically interviewing unemployed jobseekers. We used a difference-in-differences approach that exploited regional variations in interview probabilities. The results show that more intensive interviews increased the transition rates to employment and participation in ALMPs. We found that employment effects were heterogeneous and strongest among jobseekers aged 25–34 and those with a low education level. The second article studies the effects of vacancy referrals (VRs) on vacancy filling rates by using regional variation in the implementation of the 2014 reform. Using a difference-in-differences approach, we found that vacancy filling rates increased in areas where the number of VRs in relation to vacancies was increased the most. However, employment effects were negligible. One potential reason for this result is that VRs reduced the average quality and duration of post-unemployment jobs. We also found that the massive increase in the number of VRs reduced their average quality and effectiveness. The third article examines the long-term effects of VRs and unemployment benefit sanctions on the outcomes of long-term unemployed jobseekers by using matching and panel data methods. The results showed that VRs increased employment probability. In turn, sanctions caused long-term unemployed individuals to exit the labour force and reduced their employment probability. This finding is related to incentive problems associated with the shift from unemployment benefits to other non-employment benefits. The study found evidence of an incentive trap: despite their significant employment effects, VRs and sanctions had minimal effects on unemployed jobseekers’ disposable income.

Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien seurauksena työttömyys voi pysyä korkealla tasolla ja avoimia työpaikkoja jäädä täyttymättä. Julkiset työvoimapalvelut tarjoavat työnvälityspalveluita sekä aktivointipalveluita, jotka voivat tehostaa kohtaantoa. Tämä väitöskirja tarjoaa uutta tietoa työvoimapolitiikan vaikutuksista. Tutkimuksissa käytetään Tilastokeskuksen ja Työ- ja elinkeinoministeriön kattavia mikroaineistoja. Ensimmäinen artikkeli tutkii työttömille tehtävien haastattelujen vaikutusta työttömyyden kestoon. Vuoden 2017 politiikkauudistus lisäsi haastattelujen määrää voimakkaasti. Artikkelissa käytetään Difference-in-Differences -menetelmää, jossa hyödynnetään alueellista vaihtelua haastattelujen todennäköisyydessä. Tulosten mukaan tiheämmin toteutetut haastattelut lisäsivät ja nopeuttivat työttömien työllistymisiä sekä aktivointipalveluihin osallistumista. Työllisyysvaikutukset olivat voimakkaimpia 25-34 -vuotiailla, matalasti koulutetuilla sekä palvelualojen työttömillä työnhakijoilla. Toinen artikkeli tutkii työtarjousten vaikutusta avointen työpaikkojen täyttymiseen. Tutkimus hyödyntää vuoden 2014 uudistuksen aiheuttamaa alueellista vaihtelua sekä Difference-in-Differences -menetelmää. Tulosten mukaan avointen työpaikkojen täyttyminen tehostui alueilla, joissa työtarjousten määrä suhteessa vakanssien määrään nousi eniten. Toisaalta työllisyysvaikutukset olivat olemattomia. Eräs mahdollinen selitys on, että työtarjoukset heikensivät työttömien vastaanottamien työpaikkojen laatua ja lyhensivät työsuhteiden kestoa. Lisäksi havaitsimme, että työtarjousten voimakas lisääminen heikensi niiden keskimääräistä laatua ja tehokkuutta. Kolmas artikkeli tutkii työtarjousten ja työttömyysturvasanktioiden pitkän aikavälin vaikutuksia pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatulemiin käyttäen kaltaistamis- ja paneeliaineistomenetelmiä. Tulosten mukaan työtarjoukset lisäsivät työllistymisen todennäköisyyttä. Sanktiot puolestaan lisäsivät työttömien siirtymiä työvoiman ulkopuolelle sekä vähensivät heidän työllistymistään. Tutkimuksessa havaitaan viitteitä kannustinloukuista: tilastollisesti merkitsevistä työllisyysvaikutuksista huolimatta työtarjouksilla ja sanktioilla oli vain hyvin pienet vaikutukset pitkäaikaistyöttömien käytettävissä oleviin tuloihin.