Työväen urheiluliikkeen miehisyysihanne Työväen Urheilulehdessä 1917-1927

Abstract

Tutkielmassa selvitetään, millaiseksi suomalaisen työväen urheiluliikkeen miehisyysihanne muotoutui Työväen Urheilulehdessä vuosina 1917–1927, jolloin yhteiskunta, ja myös urheilu, jakautui voimakkaasti sisällissodan seurauksena. Oikeistolaiset toimijat tuottivat vallitsevan, hegemonisen miehisyysihanteen, johon työväen urheiluliike pyrki vastaamaan myös urheilun saralla. Työväen Urheilulehti toimi Työväen Urheiluliiton äänenkannattajana ja kokosi työväen urheiluliikkeen taakseen aina vuoteen 1927 asti. Tavoitteena on löytää vastine porvarilliselle, valkoisen Suomen mies- ja urheiluihanteelle.

Käytän tutkielmassani pääasiallisena menetelmänä diskurssianalyysia, jonka avulla selvitän, millaisia diskursseja Työväen Urheilulehdessä tuotettiin miehisyydestä, ja missä tilanteissa näiden diskurssien mukaan mieheyttä tuotettiin. Tutkielmassa voidaan Työväen Urheilulehden perusteella havaita neljä mieheyden määrittämisen valintatilannetta, joissa työväen miesurheilijan tuli toimia miehekkäästi, eli diskurssien mukaisesti. Näitä valintoja olivat työväenluokkaisen miehen suhde kilpailuun, raittiuteen, valkoiseen Suomeen ja sen instituutioihin, sekä luokkataisteluun.

The thesis examines how the ideal of masculinity of the Finnish working-class sports movement took shape in Työväen Urheilulehti in the years 1917–1927 when society, and also sports was strongly divided as a result of the finnish civil war. Right-wing actors produced a prevailing, hegemonic ideal of masculinity, which the working-class sports movement tried to respond to in the field of sports as well. Työväen Urheilulehti acted as the voice of the Työväen Urheiluliitto and rallied the sports movement behind it until 1927. The goal is to find a counterpart to the bourgeois Finnish male and sports ideal.

In my thesis I use discourse analysis as the main method. I analyse what kind of discourses were produced about masculinity in Työväen Urheilulehti and in which situations masculinity was produced according to these discourses. In the study, based on the Työväen Urheilulehti, four choice situations for determining masculinity can be observed, in which the male athlete of the working class had to act in a manful manner, i.e. in accordance with the discourses. These choices were the relationships of a working-class man to competition, sobriety, bourgeois Finland and its institutions, and class struggle.