dc.contributor.advisor | Anttila, Timo | |
dc.contributor.advisor | Lillie, Nathan | |
dc.contributor.author | Katajamäki, Pirita | |
dc.date.accessioned | 2023-07-03T08:03:14Z | |
dc.date.available | 2023-07-03T08:03:14Z | |
dc.date.issued | 2023 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/88181 | |
dc.description.abstract | Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella työn ja perheen yhteensovittamista korona-aikana kiinnittäen huomiota etenkin eroihin eri ansaitsija-hoivaajamallien välillä. Tutkimus toteutettiin vertailemalla kahden elättäjän mallia edustavia Suomea ja Tanskaa, sekä puolentoista elättäjän mallin Saksaa ja Alankomaita. Tutkimuksessa tarkasteltiin, mitkä tekijät ennustivat työssäkäyvien vanhempien kokemaa työn ja perheen välistä konfliktia. Lisäksi kiinnostus kohdistui myös aiemmin tehtyyn havaintoon siitä, että työn ja perheen yhteensovittaminen koettiin haastavammaksi Suomen kaltaisissa kahdenelättäjän ja valtion hoivaan perustuvissa malleissa, kuin Alankomaiden kaltaisissa puolentoista elättäjän maissa. Tätä oli mahdollista tarkastella laajemman aineiston valossa.
Aineistona tässä tutkimuksessa oli Eurofoundin keräämä Living, working and COVID-19 -aineisto. Aineisto oli kerätty keväällä 2020 ja se rajattiin työssäkäyviin vanhempiin Alankomaissa, Saksassa, Suomessa ja Tanskassa. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin, joista keskeisin tässä tutkimuksessa oli lineaarinen regressioanalyysi.
Tutkimuksen tuloksina todettiin, että eniten haasteita kokivat työn ja perheen yhteensovittamisessa ne vanhemmat, jotka olivat naisia, pienten lasten vanhempia, yrittäjiä ja tekivät ylitöitä, kokivat epävarmuutta työstä sekä olivat lisänneet työaikaa johtuen koronapandemiasta. Tutkimus ei kuitenkaan todennut eroja maiden välillä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, ettei työn ja perheen yhteensovittamisessa ollut merkittäviä eroja Suomen, Tanskan, Alankomaiden ja Saksan välillä riippumatta maiden erilaisista ansaitsija-hoivaajamalleista.
Tulos vastasi näin ennen koronaa tehtyä tutkimusta, jonka mukaan Suomi, Tanska, Alankomaat ja Saksa sijoittuvat kaikki EU:n keskiarvon yläpuolelle työn ja muun elämän yhteensovittamisessa onnistumisessa. Pienten lasten äidit ovat kuitenkin edelleen suurimpien haasteiden edessä, eikä ylityöt ja epävarmuus toimeentulosta työn epävarmuuden myötä helpottanut työssäkäyvien vanhempien arkea koronapandemian aikana. | fi |
dc.format.extent | 52 | |
dc.language.iso | fi | |
dc.rights | In Copyright | |
dc.subject.other | työn ja muun elämän yhteensovittaminen | |
dc.subject.other | työn ja perheen välinen konflikti | |
dc.subject.other | ansaitsija-hoivaajamalli | |
dc.title | Työn ja perheen yhteensovittaminen korona-aikana eri ansaitsija-hoivaajamalleissa | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202307034324 | |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Social Sciences and Philosophy | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Yhteiskuntapolitiikka | fi |
dc.contributor.oppiaine | Social Policy | en |
dc.rights.copyright | © The Author(s) | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 209 | |
dc.subject.yso | COVID-19 | |
dc.subject.yso | työ | |
dc.subject.yso | perheet | |
dc.subject.yso | yhteensovittaminen | |
dc.subject.yso | työelämä | |
dc.subject.yso | työaika | |
dc.subject.yso | perhe-elämä | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |