dc.contributor.advisor | Heimonen, Kari | |
dc.contributor.author | Koivikko, Pietari | |
dc.date.accessioned | 2023-06-28T08:37:42Z | |
dc.date.available | 2023-06-28T08:37:42Z | |
dc.date.issued | 2023 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/88096 | |
dc.description.abstract | Viime vuosien talouskriisit ovat nostaneet finanssipolitiikan tehokkuuden suosituksi tutkimuskohteeksi. Kysymykset, kuten julkisen talouden elvyttäminen nollakorkotilanteessa
ja siihen käytettävät työkalut, ovat saaneet mielenkiintoa taloustieteilijöiden keskuudessa.
Täysin yksimielisyyteen finanssipolitiikan kerroinvaikutuksista ei ole päästy, mutta jatkuvasti lisääntyvien tutkimusten ansiosta politiikan vaikutusmekanismeja ymmärretään
entistä paremmin. Myös tämän tutkielman tavoitteena on antaa panostus aiheen kirjallisuuteen käsittelemällä finanssipolitiikan tehokkuutta teoreettisesti ja empiirisesti.
Tutkielmassa lähdetään liikkeelle finanssipolitiikan teoreettisista lähtökohdista. Pohdimme sen tavoitteita, toimintaa ja mahdollisia tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Jatkamme teoreettisen tarkastelun jälkeen aikaisempien empiiristen tulosten käsittelyyn ja
tuomme esille erilaisia lähestymistapoja mallintaa politiikan tehokkuutta. Vertaamme rakenteellisella VAR-mallilla Suomen ja Norjan finanssipolitiikan tehokkuutta. Hyödynnämme VAR-mallin identifioinnissa Blanchardin & Perottin (2002) lähestymistapaa ja
käytämme aineistona valtioiden neljännesvuosidataa aikaväliltä 1999–2021. Lopuksi arvioimme saatuja tuloksia ja pohdimme mahdollisia jatkotutkimuskohteita.
Työn tulosten perusteella voidaan sanoa, että finanssipolitiikan tehokkuudesta ei ole suoraa konsensusta. Siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten valtioiden koko ja avoimuus.
Työn omassa analyysissa kertoimet vaihtelevat 0.3 molemmin puolin, kuitenkin Suomen
finanssipolitiikan ollessa tehokkaampaa kuin Norjan. Tulokset olivat myös kohtuullisen
hyvin linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa. Analyysien tuloksissa nousi kuitenkin
esille niiden luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä, joiden takia niiden yleistettävyyteen
tulee suhtautua erityisellä varauksella.
Jatkotutkimusten osalta mielenkiintoisia vaihtoehtoja nousivat laajempien ja tarkempien
analyysien toteutus, kuten erilaisten makrotaloudellisten muuttujien huomioiminen
malleissa. Lisäksi mahdollinen korkojen nousu luo potentiaalisia jatkotutkimuskohteita
taloustieteilijöille. Taloudelliset ympäristöt ovat usein murroksessa, minkä takia finanssipolitiikkaa on luontevaa tarkastella jatkuvasti. | fi |
dc.format.extent | 73 | |
dc.language.iso | fi | |
dc.rights | In Copyright | |
dc.subject.other | likviditeettiloukku | |
dc.subject.other | kerroinvaikutukset | |
dc.title | Finanssipolitiikan tehokkuus | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202306284189 | |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Kauppakorkeakoulu | fi |
dc.contributor.tiedekunta | School of Business and Economics | en |
dc.contributor.laitos | Taloustieteet | fi |
dc.contributor.laitos | Business and Economics | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Taloustiede | fi |
dc.contributor.oppiaine | Economics | en |
dc.rights.copyright | © The Author(s) | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 2041 | |
dc.subject.yso | finanssipolitiikka | |
dc.subject.yso | talouspolitiikka | |
dc.subject.yso | julkinen talous | |
dc.subject.yso | tehokkuus | |
dc.subject.yso | talous | |
dc.subject.yso | vaikutukset | |
dc.subject.yso | talouskasvu | |
dc.subject.yso | talousteoriat | |
dc.subject.yso | taloudelliset vaikutukset | |
dc.subject.yso | taloustieteet | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |