dc.contributor.advisor | Nieminen, Jiri | |
dc.contributor.author | Pihlaja, Kirsi | |
dc.date.accessioned | 2023-06-20T05:43:16Z | |
dc.date.available | 2023-06-20T05:43:16Z | |
dc.date.issued | 2023 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/87922 | |
dc.description.abstract | Pro gradu tutkielmani on integroiva kirjallisuuskatsaus ratkaisukeskeisyyden mahdollisuuksista sosiaalityön menetelmänä lastensuojelussa. Sosiaalityön perustehtävänä on voimauttava työ, jonka perusta on työntekijän ja asiakkaan välisessä vuorovaikutuksessa. Esittelen tutkielmassa ratkaisukeskeisyyttä vaikuttavan vuorovaikutuksen teoriana. Viime vuosina lastensuojeluun on tuotu vuorovaikutukseen perustuvia käytäntöjä, esimerkiksi perheterapeuttisesta viitekehyksestä ammentava lastensuojelun systeeminen malli. Uusien käytäntöjen implementoinnissa on kuitenkin ollut merkittäviä haasteita. Ratkaisukeskeisyys on myös yksi systeemisen lastensuojelun käytännön strategioista, ja tällä tutkimuksella osaltaan vahvistuu ymmärrys ratkaisukeskeisyyden mahdollisuuksista sosiaalityössä ja lasten ja perheiden sosiaalityössä. Ratkaisukeskeisyys täydentää systeemisen menetelmän työkalupakkia ja konkretisoi tavoitteellisuutta ja tulevaisuusorientaatiota työskentelyssä. Tutkielmassani kysyn, miten ratkaisukeskeisyyden vaikuttavuus ilmenee lastensuojelun vaikuttavuutta käsittelevissä tutkimusartikkeleissa ja miten sitä kuvataan. Tutkimusaineistona on kahdeksan kansainvälistä artikkelia, joissa käsitellään ratkaisukeskeisyyden vaikuttavuutta lasten ja perheiden parissa tehtävässä asiakastyössä. Tutkimustuloksena voidaan todeta, että ilman rakenteellista tukea vaikuttavuus perustuu pitkälti yksittäisten työntekijöiden osaamisen varaan. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla artikkeleista nousi esiin neljä vaikuttavuuteen liittyvää teemaa: 1) organisaation ratkaisukeskeinen toimintakulttuuri, 2) työntekijän vuorovaikutus- ja empatiataidot, 3) vaikutus asiakkaan voimaantumisena ja muutoksena, sekä 4) vaikutukset palvelujärjestelmän tasolla. Vaikuttavuuden edellytyksinä kuvataan työntekijän ammatillinen empatia, tunnetaidot sekä kyky yhdistää lapsen suojelu ja perheen osallisuus. Yksilötasolla vaikutuksia syntyy asiakkaan toimijuuden ja autonomian vahvistumisena, sekä pystyvyyden tunteen rakentumisena. Rakenteellisia vaikutuksia ovat kustannustehokkuus sekä korjaavien palveluiden tarpeen vähentyminen. Jatkotutkimuksessa on mahdollista tutkia tarkemmin, miten ratkaisukeskeisyys ja systeemisyys toimivat täydentäen toisiaan. | fi |
dc.format.extent | 64 | |
dc.language.iso | fi | |
dc.rights | In Copyright | |
dc.subject.other | voimavarakeskeisyys | |
dc.subject.other | menetelmällisyys | |
dc.subject.other | implementointi | |
dc.subject.other | systeemisyys | |
dc.title | Ratkaisukeskeisyyden mahdollisuudet lastensuojelussa : integroiva kirjallisuuskatsaus vaikuttavuustutkimuksesta | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202306203977 | |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Social Sciences and Philosophy | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Sosiaalityö | fi |
dc.contributor.oppiaine | Social Work | en |
dc.rights.copyright | © The Author(s) | |
dc.rights.accesslevel | restrictedAccess | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 210 | |
dc.subject.yso | vaikuttavuus | |
dc.subject.yso | lastensuojelu | |
dc.subject.yso | sosiaalityö | |
dc.subject.yso | ratkaisukeskeisyys | |
dc.subject.yso | vuorovaikutus | |
dc.subject.yso | osallisuus | |
dc.subject.yso | menetelmät | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.rights.accessrights | The author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/collections/archival-workstation). | en |
dc.rights.accessrights | Tekijä ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyösemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/kokoelmat/arkistotyoasema.. | fi |