Juniorijoukkueen vuorovaikutusta edistäviä sekä heikentäviä tekijöitä jääkiekossa

Abstract

Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää juniorijoukkueen vuorovaikutukseen liittyviä tekijöitä jääkiekossa. Erityinen painopiste oli vuorovaikutusta edistävillä ja heikentävillä tekijöillä sekä niihin vaikuttavilla ryhmäprosesseilla. Kirjallisuuskatsauksen rajaukseksi päätyi ammattilaisurheilun ulkopuolella tavoitteellisesti harrastavat 12–22-vuotiaat nuoret jääkiekkoilijat. Jääkiekko on kokenut lajina menneiden vuosikymmenten aikana muutoksia, minkä vuoksi myös vuorovaikutuksellisen puolen tutkimus on tärkeää.

Vuorovaikutus on ihmisten välillä tapahtuvaa vaikuttamista erilaisia viestejä välittäen puhumalla, ilmeillä tai teoilla. Koheesio tarkoittaa ryhmän kiinteyttä ja sen yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kirjallisuuden perusteella viihtyvyyttä ja vuorovaikutusta joukkueen sisällä edistivät avoin kommunikaatio ja ryhmän tiiveys. Yhteinen päätöksenteko ja tavoitteiden luominen olivat myös vuorovaikutusta edistäviä tekijöitä, yhdessä valmentajan hyvien vuorovaikutustaitojen sekä laadukkaiden kahdenvälisten suhteiden kanssa. Tehtäväsuuntautuneisuus on sekä kehityksen että viihtyvyyden kannalta merkittävä tekijä jääkiekkojoukkueessa. Junioriurheilussa tärkein yksittäinen toimija on valmentaja.

Kirjallisuus osoitti myös sen, että asioilla on kaksi puolta. Runsaat kahdenväliset suhteet ja osaltaan niiden luomat valtasuhteet saattavat heikentää vuorovaikutusta. Samoin liian suuri koheesio saattaa heikentää ryhmän vuorovaikutusta ja toimintaa, minkä lisäksi haasteita asettaa ammattivalmentajien puute junioriurheilussa sekä kauden hektisyys runsaan pelimäärän takia. Palautteenanto voi puolestaan edistää tai heikentää joukkueen vuorovaikutusta ja suoritusta riippuen siitä, onko se laadukasta vai ei.

Tämän kirjallisuuskatsauksen aineisto on peräisin Suomesta, Yhdysvalloista ja Kanadasta, minkä vuoksi siitä uupuu monia suuria jääkiekkomaita. Tutkimuksia on tehty rajallisesti jääkiekossa vuorovaikutusta ajatellen. Päivitystä ja lisätutkimusta jääkiekon vuorovaikutusympäristöstä ja sen vaikutuksesta urheilijoiden kehitykseen olisi tarpeen tuottaa erityisesti juniorijääkiekon puolella esimerkiksi joukkueen dynamiikasta ja sen kehittymisestä kauden aikana.