Poluilla vammaisten tai tukea tarvitsevien nuorten osallisuuteen : etnografinen tutkimus systeemisestä verkostotyöstä

Abstract

Maisterintutkielmassa tarkastellaan, mitä on vammaisten tai tukea tarvitsevien nuorten ja heidän kanssaan työskentelevien toimijoiden tekemä systeeminen verkostotyö, ja miten se vahvistaa vammaisten tai tukea tarvitsevien nuorten osallisuutta. Tavoitteena on tuottaa tietoa systeemisen verkostotyön mahdollisuuksista ja siitä, olisiko se toimintatapa, joka olisi syytä ottaa laajemminkin käyttöön vammaisalan kentällä. Tutkielma on etnografinen tutkimus, jossa tutkimusaineisto on kerätty monimenetelmällisesti asiantuntijahaastatteluin (n=8) sekä hyödyntäen osallistuvaa havainnointia ja valmista kirjallista materiaalia. Haastateltavien asiantuntijuus aiheesta liittyy joko kokemusasiantuntijuuteen, vammaisten tai tukea tarvitsevien nuorten parissa työskentelyyn tai muulla tavoin syntyneeseen ymmärrykseen heidän elämäntilanteistaan. Haastateltavat ovat olleet mukana systeemistä verkostotyötä pilotoivassa hankkeessa. Asiantuntijahaastattelujen avulla kerätyn aineiston lisäksi tutkimusaineistoa täydentävät kyseisen hankkeen hankeasiakirjat ja osallistuva havainnointi hankkeeseen liittyvissä työpajoissa. Tutkielmassa systeemistä verkostotyötä tarkastellaan Timo Järvensivun (2022) systeemisen verkostotyön teoreettista jäsennystä hyödyntäen. Vammaisten tai tukea tarvitsevien nuorten osallisuutta tarkastellaan Helka Raivion ja Jarno Karjalaisen (2013) osallisuuden kolmen ulottuvuuden kautta. Tutkimustulosten perusteella vammaisten tai tukea tarvitsevien nuorten ja heidän kanssaan työskentelevien toimijoiden tekemä systeeminen verkostotyö näyttäytyi pääsääntöisesti Järvensivun (2022) jäsennyksen mukaisena, mutta eettisten periaatteiden merkitys oli työskentelyssä korostunutta. Systeeminen verkostotyö vahvisti nuorten osallisuutta sekä välillisesti työntekijöiden tietojen ja taitojen lisääntymisen myötä, että suoraan tarjoamalla nuorille vaikuttamisen ja vertaistuen mahdollisuuksia. Vaikka työskentely oli tutkimustulosten mukaan monella tapaa merkityksellistä, nousi esille myös tärkeitä kehittämiskohteita, jotta systeemistä verkostotyötä voitaisiin onnistuneesti jalkauttaa vammaisalan kentälle.