Tämän tutkielman tehtävänä on selvittää, miten tyytyväisiä suomalaiset ovat kotityön ja lastenhoidon jakoonsa, kuinka tyytyväisiä suomalaiset ovat parisuhteisiinsa sekä miten tyytyväisyys kotityön jaossa ja lastenhoidon jaossa vaikuttaa tyytyväisyyteen parisuhteessa. Lisäksi tässä tutkielmassa selvitetään, miten nämä eri tyytyväisyydet ovat yhteydessä aikomukseen hankkia lapsi tai lisää lapsia seuraavan kolmen vuoden aikana. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa keskeneräiseen sukupuolten vallankumoukseen, jolle esitetään kolme eri selitysmallia. Tämän lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä esitellään sukupuolten tasa-arvon ja syntyvyyden suhdetta, kotitöiden sukupuolittunutta jakoa sekä tyytyväisyyttä kotityön ja lastenhoidon jakoon, sekä parisuhteeseen ja miten nämä tyytyväisyyden kokemukset ovat aiemman tutkimuksen perusteella yhteydessä syntyvyyteen.
Tämän tutkielman aineistona toimii Suomen Gender and Generations -kyselytutkimuksen vuoden 2022 aineisto, eli tutkielma on mene
telmiltään kvantitatiivinen. Keskeisiä aineiston analyysimenetelmiä ovat yksi- ja kaksisuuntaiset varianssianalyysit, korrelaatioiden tarkastelu ja lineaarinen regressioanalyysi.
Tämän tutkielman tulosten perusteella voidaan sanoa, että suomalaiset naiset kertoivat tekevänsä keskiarvojen perusteella lähes kaikkia kodinhoidon ja lastenhoidon tehtäviä enemmän kuin miehet, mutta erot keskiarvoissa eivät ole kovinkaan suuria. Suomalaiset ovat keskimääräisesti hyvin tyytyväisiä kotityön ja lastenhoidon jakoonsa sekä parisuhteisiinsa, mutta kotityön ja lastenhoidon jaon tyytyväisyys on erittäin merkitsevästi ja voimakkaasti yhteydessä tyytyväisyyteen parisuhteessa. Kotityön ja lastenhoidon jaon tyytyväisyydellä ei ollut suoraa, tilastollisesti merkitsevää yhteyttä lastentekoaikeisiin. Tyytyväisyys parisuhteessa on puolestaan vain hieman yhteydessä aikomukseen hankkia lapsi tai lisää lapsia seuraavan kolme vuoden aikana.
Tämän tutkielman tulokset ovat pääosin samansuuntaisia kuin teoreettisessa viitekehyksessä esitellyissä tutkimuksissa. Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin usein tarkasteltu kotityön jaon määrällistä jakoa, kun taas tässä tutkielmassa tarkasteltiin tyytyväisyyden kokemuksia koskien työnjakoa, mitä ei ole aiemmin Suomessa tutkittu. Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että perinteinen kotityönjako elää edelleen jonkin verran suomalaisissa perheissä, mutta jakoon ollaan keskimääräisesti hyvin tyytyväisiä. Kotityön sukupuolittuneella jaolla voi olla tämän tutkielman tulosten perusteella välillisesti, eli parisuhteen tyytyväisyyden kautta, yhteyttä lastentekoaikeisiin.
...
