Raskaussovellukset synnytyspelkoa kokevan tukena

Abstract

Raskaussovellukset ovat raskausaikaan keskittyviä mobiilisovelluksia, joita voidaan käyttää raskauden itseseurantaan. Raskaussovellusten käyttö on yleistä odottavien vanhempien keskuudessa huolimatta niihin liitetyistä ristiriidoista tiedon luotettavuuden ja yksityisyyden osalta. Raskaussovelluksia on tutkittu runsaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta niiden käyttö synnytyspelkoisten kokemana on vähemmän tutkittu aihe. Synnytyspelossa synnytykseen liittyvät mielikuvat aiheuttavat ahdistusta sekä arjen hankaloitumista. Synnytyspelkoa kokee arviolta 20–25 % raskaana olevista naisista sekä reilu kymmenesosa puolisoista, joten ilmiö on yleinen. Tässä tutkielmassa tavoitteena oli selvittää, miten raskaussovellukset tukevat synnytyspelkoa kokevia ja mitkä raskaussovellusten ominaisuudet lisäävät ja vähentävät synnytyspelkoa. Tutkielma toteutettiin laadullisin menetelmin ja sen aineisto kerättiin anonyymin Webropol-kyselylomakkeen avulla pääasiassa raskautta ja synnytystä käsittelevistä Facebook-ryhmistä. Kohderyhmänä olivat raskaana olevat ja heidän puolisonsa, jotka kokivat synnytyspelkoa ja käyttivät jotain raskaussovellusta. Aineisto koostui 20 raskaana olevan naisen vastauksista, jotka analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen. Tutkimustulosten mukaan raskaussovellusten käyttö sekä lisäsi että vähensi synnytyspelkoa. Yhdistäväksi tekijäksi muodostui raskaussovellusten sisältämä tieto; tiedon ollessa riittävää, luotettavaa ja myönteisesti esitettyä raskaussovellukset lievensivät synnytyspelkoa. Vastaavasti tiedon ollessa riittämätöntä tai kielteisesti ilmaistua raskaussovellukset lisäsivät synnytyspelkoa. Myös raskaussovellusten käyttöön liitetty stressi lisäsi synnytyspelkoa. Vastaajat toivoivat raskaussovelluksiin enemmän tietoa synnytyksestä, psyykkisen puolen huomiointia sekä ammattilaisten tukea, jolloin raskaussovellukset huomioisivat paremmin synnytyspelon kokemuksen. Synnytyspelon hoidossa käytettyjä psykoterapeuttisia menetelmiä voitaisiin hyödyntää myös raskaussovelluksissa, jolloin niiden avulla voitaisiin tukea synnytyspelkoa kokevia. Raskaussovellukset voisivat siten olla osa synnytyspelon hoitopolkua, mutta mobiilisovellusten tiedon luotettavuuteen liittyvät seikat tulisi huomioida teknologiasuunnittelussa erityisen tarkasti.

Pregnancy apps are pregnancy-focused mobile apps that can be used for pregnancy self-monitoring. The use of pregnancy apps is common among expectant parents, despite the contradictions associated with them regarding information reliability and privacy. Pregnancy apps have been extensively researched in the last ten years, but their use as experienced by those who fear childbirth is a less researched topic. In fear of childbirth, mental images related to childbirth cause anxiety and make everyday life difficult. Fear of childbirth is experienced by an estimated 20–25% of pregnant women, as well as a good tenth of spouses, so the phenomenon is common. In this thesis, the aim was to examine how pregnancy apps support the fear of childbirth and which characteristics of pregnancy apps increase and decrease the fear of childbirth. The study was carried out using qualitative methods and its data was collected with the help of an anonymous Webropol questionnaire, mainly from Facebook groups dealing with pregnancy and childbirth. The target group was pregnant women and their spouses who experienced fear of childbirth and used a pregnancy app. The data consisted of the answers of 20 pregnant women, which were analyzed using data-driven content analysis. According to the research results, the use of pregnancy apps both increased and decreased the fear of childbirth. The unifying factor was the information contained in the pregnancy apps; when the information was sufficient, reliable and positively presented, the pregnancy apps alleviated the fear of childbirth. Correspondingly, when the information was insufficient or negatively expressed, the pregnancy apps increased the fear of childbirth. The stress associated with the use of pregnancy apps also increased the fear of childbirth. Respondents wished for pregnancy apps to have more information about childbirth, attention to the psychological side, and support from professionals, so that pregnancy apps would better take into account the experience of fear of childbirth. The psychotherapeutic methods used in the treatment of fear of childbirth could also be used in pregnancy apps, in which case they could be used to support those experiencing fear of childbirth. Pregnancy apps could thus be part of the treatment path for fear of childbirth, but issues related to the reliability of information in mobile apps should be taken into account especially carefully in the technology design.