OmaKannan käytettävyys ikäihmisten näkökulmasta

Abstract

Sähköinen asiointi terveydenhuollossa on lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti. Terveydenhuollon sähköisten asiointipalveluiden tulee olla mahdollisimman helppokäyttöisiä, jotta kaikilla halukkailla on yhdenvertainen mahdollisuus käyttää niitä. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus oli selvittää, millaiseksi ikäihmiset kokevat OmaKannan käytettävyyden ja millaisten tekijöiden he kokivat vaikuttavan OmaKannan käytettävyyteen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa OmaKannan käytettävyydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä erityisesti asiointipalveluiden sekä erilaisten järjestelmien suunnittelijoille ja kehittäjille. Tutkielman empiirinen osuus toteutettiin laadullisella triangulaatiolla. Aineisto kerättiin suorittamalla kohdejoukolle käytettävyystestaus ääneen ajattelun metodologiaa käyttämällä ja teemahaastattelu, joka pohjautui Nielsenin viisiosaiseen käytettävyysmalliin. Kohdejoukkoon kuului kahdeksan yli 65-vuotiasta henkilöä, jotka olivat käyttäneet OmaKantaa vaihtelevasti. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavasti. Tutkimustulosten perusteella todettiin ikäihmisten kokevan OmaKannan käytettävyyden melko hyväksi. OmaKannan hyötyjen koettiin liittyvän erityisesti ajatukseen terveystietojen yhtenäisestä säilytyspaikasta. Ikäihmisten näkökulmasta OmaKannan epäkohdat liittyivät muun muassa tiedon hankalaan löydettävyyteen etenkin aloittelevien käyttäjien kohdalla. OmaKannan keskeisimmäksi ongelmaksi nostettiin runsas lääketieteellisten termien käyttö potilaskertomuksissa sekä laboratoriotutkimuksiin liittyvät epäselvyydet, kuten tutkimusten tarkoitus ja tulosten tulkinta. Ikäihmiset nostivat OmaKannan käytettävyyteen vaikuttaviksi tekijöiksi muun muassa tietoteknisten taitojen tason ja OmaKannan tai vastaavien palveluiden käytön säännöllisyyden. OmaKannan osalta käytettävyyteen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä olivat helppokäyttöinen ja selkeä käyttöliittymä. Kuitenkin tietynlaiset epäloogisuudet esimerkiksi navigaatiovalikon toiminnassa ja tietorakenteissa koettiin OmaKannan käytettävyyttä heikentäviksi tekijöiksi. Tutkimustuloksia on mahdollista soveltaa sähköisten asiointipalveluiden kehittämisessä ja suunnittelussa ottamalla huomioon ikäihmisten näkökulmat ja heidän mahdolliset erityispiirteensä. Jatkotutkimusta OmaKannan käytettävyydestä tarvitaan vielä laajemmasta kohdejoukosta sekä sellaisista ikäihmisistä, joilla ei ole tietotekniikan käytöstä kokemusta ollenkaan. Ikäihmisten näkökulmasta käytettävyyttä olisi tärkeää tarkastella myös muiden valtakunnallisten terveydenhuollon asiointipalveluiden, kuten Omaolon, osalta.

eHealth services have increased strongly in recent years. eHealth services must be as easy to use as possible, so everyone who wants to use them have equal access. The purpose of this Master’s thesis was to examine how the elderly people perceive the usability of MyKanta and which factors the elderly perceived to affect the usability of MyKanta. The aim was to gather information about the usability of MyKanta and the factors affecting the usability especially for designers and developers of the services and various information systems. The empirical part of the thesis was implemented with qualitative triangulation. The data was collected by performing usability testing for the target group, using the think-aloud methodology and a themed interview based on Nielsen’s five-part usability model. The target group included a total of eight people over the age of 65, who had used MyKanta in varying degrees. The data was analyzed by means of a theory-guided analysis. The results revealed that elderly people find the usability of MyKanta quite good. The benefits of MyKanta were a unified place to store health information. From the point of view of the elderly, MyKanta’s issues were, among other things, related to the difficulty of finding information, especially for novice users. The most central issue of MyKanta was the abundant use of medical terms in patient reports, as well as faults related to laboratory tests, such as the purpose of the tests and the interpretation of the results. The level of IT skills and the regularity of using MyKanta or similar services were considered as factors influencing the usability of MyKanta among the elderly. The factors related to MyKanta that had a positive effect on usability was a user friendly and distinct user interface. However, certain types of illogicalities, for example in the operation of the navigation menu and data structures, were perceived as factors that weaken the usability of MyKanta. The results of this study can be applied to the development and planning of eHealth services by considering the point of view of the elderly as well as their potential special needs. Further research is needed on the topic, especially from a wider target group and older people with no experience using information technology. From the point of view of the elderly, it would also be important to consider the usability of other national eHealth services, such as Omaolo.