Show simple item record

dc.contributor.advisorGrahn, Hilkka
dc.contributor.authorRantalainen, Vilma
dc.date.accessioned2023-03-09T05:57:16Z
dc.date.available2023-03-09T05:57:16Z
dc.date.issued2023
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/85914
dc.description.abstractTeknologia on läsnä yhä enemmän arjessamme niin vapaa-ajalla kuin työympäristössäkin. Se on myös muuttanut ihmisten elämää, ammatteja sekä työn tekemisen tapoja merkittävästi. Teknologia on tuonut mukanaan paljon positiivisia vaikutuksia, muun muassa tehostanut työntekoa sekä tehnyt siitä helpompaa. Teknologialla on kuitenkin myös kääntöpuolensa, se niin kutsuttu pimeä puoli. Tätä teknologian pimeää puolta nimitetään teknostressiksi, jota aiheutuu yksilölle teknologian käytön seurauksena. Teknostressiä on tutkittu jokseenkin jo 1980-luvulta lähtien, mutta siihen on vasta lähivuosina alettu kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota. Teknostressi on siis yksi stressin alalajeista ja sen voidaan nähdä muodostuvan yksilön ja ympäristön välisen vuorovaikutuksen seurauksena. Siten tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu stressistä ja teknostressistä. Pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, miten teknostressi ilmenee sellaisessa työympäristössä, jossa ihminen on jatkuvasti teknologian kanssa vuorovaikutuksessa. Lisäksi yksilön teknostressin lieventämiskeinoja kartoitettiin. Teknostressiä tutkittiin eräässä suomalaisessa turvallisuusalan turvallisuusvalvomossa. Tutkimus suoritettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastatteluiden avulla. Tutkimuksen tulosten mukaan turvallisuusvalvomon työntekijät kokivat teknostressiä, erityisesti teknoylikuormituksen osalta. Turvallisuusvalvomon teknologian nähtiin kuitenkin myös helpottavan ja tehostavan valvomotyöskentelyä huomattavasti. Tutkimuksen tulokset viittaavat lisäksi siihen, että turvallisuusvalvomon työntekijät pystyvät itsenäisesti vaikuttamaan kokemaansa teknostressiin työympäristössään. Hyödyllisiksi mielletyt keinot olivat etenkin priorisointi, toisen auttaminen sekä tilanteen hyväksyminen.fi
dc.description.abstractTechnology is increasingly present in our everyday lives, both in our free time and in the work environment. It has also significantly changed people's lives, professions and ways of working. Technology has brought with it a lot of positive effects, for example, making work more efficient and easier. However, technology also has its flip side, so-called dark side. This dark side of technology is called technostress, which is caused to the individual as a result of the use of technology. Technostress has been studied more or less since the 1980s, but recently it has gained more attention. Thus, technostress is one type of stress and can be seen to be formed as a result of the interaction between the individual and the environment. Hence, the theoretical framework of the study consists of stress and technostress. This Master's thesis examined how technostress manifests itself in a work environment where people are constantly interacting with technology. In addition, the individual coping mechanisms for mitigating technostress were explored. Technostress was studied in a Finnish security control room. The study was conducted as a qualitative study through thematic interviews. According to the results of the study, the employees of the security control room experienced technostress, especially with regard to techno-overload. However, the technology of the security control room was also seen to make control room work considerably easier and more efficient. In addition, the results of the study suggest that the employees of the security control room are able to independently influence the technostress they experience in their work environment. The methods considered useful to mitigate technostress were, in particular, prioritization, helping the other person and accepting the situation.en
dc.format.extent67
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.rightsIn Copyright
dc.subject.otherturvallisuusvalvomo
dc.title"Tieto lisää tuskaa" : teknostressi turvallisuusvalvomotyöskentelyssä
dc.typemaster thesis
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202303092074
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaInformaatioteknologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Information Technologyen
dc.contributor.laitosInformaatioteknologiafi
dc.contributor.laitosInformation Technologyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineKognitiotiedefi
dc.contributor.oppiaineCognitive Scienceen
dc.type.coarhttp://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc
dc.rights.copyright© The Author(s)
dc.rights.accesslevelrestrictedAccess
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi601
dc.subject.ysostressi
dc.subject.ysoteknologia
dc.subject.ysoteknostressi
dc.subject.ysotyöympäristö
dc.format.contentfulltext
dc.rights.urlhttps://rightsstatements.org/page/InC/1.0/
dc.rights.accessrightsThe author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/collections/archival-workstation).en
dc.rights.accessrightsTekijä ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyösemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/kokoelmat/arkistotyoasema..fi
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

In Copyright
Except where otherwise noted, this item's license is described as In Copyright