Yhteiskunnalliset muutokset lapsiperhepalveluissa Titmussin sosiologisen viitekehyksen näkökulmasta
Tämä kandidaatintutkielma käsittelee, mitä muutoksia on tapahtunut lapsiperheiden ennaltaehkäisevien ja korjaavien palvelujen painotuseroissa 1990-luvulta 2020-luvulle. Lisäksi tutkin, miten uusi vuoden 2015 sosiaalihuoltolain muutos on vaikuttanut palveluihin. Tutkielmani tutkimusongelmana ja tavoitteena on ymmärtää paremmin, miksi ja miten peruspalvelut ovat muuttuneet vuosien varrella ja mikä yhteiskunnallinen näkemys on ollut vuosien kuluessa vaihtuneiden painotusten taustalla.
Teoreettiseksi viitekehykseksi olen valinnut sen, miten yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet lapsiperhepalveluihin ja ennaltaehkäisyn painottumiseen. Näkökulmana aineistoon käytän Richard Titmussin näkemystä hyvinvointivaltion sosiaalipolitiikasta. Teoriaosuudessa kerron sosiaalihuollon lainsäädännön kehittymisestä ja historiasta. Metodina olen käyttänyt systemaattista kirjallisuuskatsausta. Suoritin haut Finna- kannan kautta, joka pitää sisällään yleiset kirjastot, korkeakoulukirjastot, erikoiskirjastot, arkistot ja museot. Määrittelin neljä eri sanayhdistelmää sanoista (muun muassa lastensuojelu, perhetyö, lapsiperheet, avohuolto, sosiaalityö ja palvelujärjestelmä). Löytämäni aineisto rajautuu vuodesta 1998 vuoteen 2022. Lopulliseksi aineistoksi valikoitui seitsemän vertaisarvioitua lähdettä: kaksi tieteellistä artikkelia, neljä raporttia sekä yksi väitöskirja.
Tutkimustuloksena on, että lastensuojelun keskeisimpiin tavoitteisiin on kuulunut painopisteen siirtäminen korjaavista palveluista varhaiseen tukeen ja tämä tavoite on pysynyt ennallaan 1980-luvulta saakka. Käytännössä ehkäisevien perhepalvelujen kehittäminen on muuttunut heiluriliikkeen tavoin: ensin 1980-luvulla panostettiin palveluihin, 1990- luvulla niitä heikennettiin, kunnes 2000- luvulla jälleen vahvistettiin. Tällöin ryhdyttiin myös lainsäädännön tasolla korostamaan ennaltaehkäisyä siirtämällä aiemmin vain lastensuojelun erityispalvelujen piirissä tarjolla olleita palveluja (muun muassa perhetyö) yleisiksi sosiaalihuoltolain mukaisiksi palveluiksi. Tehtyjen tutkimusten valossa palvelujen selkeys korostuu: monen eri lainsäädännön ja nimikkeen takana olevat palvelut voivat tosiasiallisesti hankaloittaa palvelujen hakemista.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5358]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Lapsen osallisuus tehostetun perhetyön ja erityisen tuen perhetyöntekijöiden näkökulmasta
Kanninen, Maija (2023)Tämän tutkielman aineisto on kerätty kahdella ryhmähaastattelulla, jossa toiseen osallistui kolme tehostetun perhetyön työntekijää ja toiseen kaksi erityisen tuen perhetyöntekijää. Haastateltavat työskentelivät samalla ... -
Neuvolan perhetyö vanhemmuuden varhaisena tukena ja yhteistyönä
Rautio, Susanna (University of Jyväskylä, 2016)This study investigates experiences of early support and family work offered via child health centres from the perspectives of parents and professionals. This model of family work was part of a national development ... -
Next-generation modelling of community work and structural social work in Finland
Matthies, Aila-Leena (Routledge, 2022)The recently reformed Finnish Social Welfare Act obligates public social work to enact structural social work, and to address the community- and structural-level social problems behind individual cases. This article examines ... -
Kasvatus- ja perheneuvolatyön käännekohdat
Alho, Sirkka (Jyväskylän yliopisto, 2020) -
Lapset sosiaalihuollon ja lastensuojelun rajapinnalla
Kivelä, Jonna (2020)Tämän tutkielman tarkoituksena oli tutkia lapsiperheiden sosiaalityön ja lastensuojelun avohuollon rajapintaa. Tutkimus selvittää lapsiperheiden sosiaalityössä ja lastensuojelun avohuollossa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.