Puettavien liikuntateknologioiden käyttö suomalaisessa uintivalmennuksessa

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekijöitä, jotka vaikuttavat suomalaisten uintivalmentajien päätökseen käyttää puettavia liikuntateknologioita osana uimareiden valmennusta. Valmennuksen tueksi on ollut jo pitkään tarjolla myös uintiin sopivaa teknologiaa. Näiden laitteiden käyttö ei vaikuta kuitenkaan merkittävästi yleistyneen uimavalmentajien keskuudessa. Kirjallisuuskatsauksen aikana tunnistettiin kaksi pääasiallista käyttökohdetta, joilla puettavia liikuntateknologioita voidaan hyödyntää osana uimareiden valmennusta. Kirjallisuuden ja tutkijan omien havaintojen avulla tunnistettiin puettavien liikuntateknologioiden käyttökohteiden liittyvän joko urheilijan kuormituksen tai suoritustekniikan seurantaan. Käyttöönottopäätökseen vaikuttavia tekijöitä pyrittiin selvittämään tutkimuksessa teemahaastattelujen avulla. Haastatteluihin valitut teemat omaksuttiin suurimmaksi osin UTAUT 2-mallista. Tämän lisäksi haastattelussa käytettiin valikoituja teemoja UTAUT 3-mallista sekä teknologian kesyttämisen mallista. Näiden lisäksi osa haastattelun teemoista luotiin tutkijan oman in-tuition perusteella. Tutkimuksen aineisto koostuu kymmenestä haastattelusta. Kaikki haastateltavat olivat ammatikseen uintia valmentavia suomalaisia henkilöitä. Tutkimuksessa havaittiin, että uimavalmentajilla oli vahva kiinnostus puettavien liikuntateknologioiden käyttöä kohtaan. Kuitenkin toistaiseksi käyttöä hidastavat tekijät vaikuttivat käyttöä edistäviä tekijöitä voimakkaammin useissa tapauksissa. Puettavien liikuntateknologioiden käytöstä kuormituksen seurantaan saatavia merkittävimpiä hyötyjä olivat elintapojen näkyväksi tuleminen ja urheilijan kehontuntemuksen paraneminen. Vastaavasti laitteen käytöllä nähtiin olevan riskinä se, että harjoittelu voi keskittyä liikaa datan mittaamiseen. Merkittävimmät puettavien liikuntateknologioiden käyttöä edistävät tekijät olivat uimarin oma halua käyttää kyseistä teknologiaa ja uusien teknologioiden kehittymien. Vastaavasti merkittävin laitteen käyttöä estävä tekijä oli se, että markkinoilla ei ole sopivaa laitetta, jolla mitata uimarin kuormitusta. Puettavien teknologioiden käyttöä uimareiden tekniikan seurannassa haittasivat tällä hetkellä laitteiden työllistävyys, joka liittyi datan tulkinnan vaatimaan aikaan. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että valmentajilla on vahva usko siihen, että puettavien liikuntateknologioiden käyttö yleistyy tulevaisuudessa, kun laitteiden käyttö helpottuu.

This study aimed to find out the factors that influence the decision of Finnish swimming coaches to use wearable sports technologies as part of the training of swimmers. To support training, technology suitable for swimming has also been available for a long time. However, the use of these devices does not seem to have become significantly more common among swimming coaches. During the literature review, two main applications where wearable sports technologies can be utilized as a part of swimmers' training were iden-tified. According to the literature and the researcher's observations, the use of wearable sports technologies has been linked to the monitoring of either the athlete's training load or their swimming technique. The study used thematic interviews to try to find out the factors influencing the implementation decision. The themes selected for the interviews were mostly adopted from the UTAUT 2 model. In addition to this, selected themes from the UTAUT 3 model and the Domestication theory were used in the interview. In addition to these, some of the interview themes were created based on the researcher's intuition. The research material consists of ten interviews. All the interviewees were Finnish individuals who coached swimmers as a profession. The study found that swimming coaches had a strong interest in the use of wearable sports technologies. However, so far, the factors that slow down the use have a stronger influence on the factors that promote the use in several cases. The most significant benefits of the use of wearable sports technologies for training load monitoring were the visibility of lifestyles and a better knowledge of the athlete's body. Correspondingly, the use of the device was seen as a risk that training could focus too much on measuring data. The most significant factors promoting the use of wearable sports tech-nologies were the swimmer's desire to use the technology in question and the development of new technologies. Correspondingly, the most significant fac-tor preventing the use of the device was the fact that there is no suitable device on the market to measure the swimmer's training load. The use of wearable sports technologies in the monitoring of swimmers' techniques is currently hindered by the employability of the devices, which is related to the time required for data interpretation. However, it seems that the coaches have a strong belief that this type of equipment will become more common in the future as it becomes easier to use.