Show simple item record

dc.contributor.advisorRoiko-Jokela, Heikki
dc.contributor.advisorEinonen, Piia
dc.contributor.authorPoso, Eetu
dc.date.accessioned2023-02-17T06:23:22Z
dc.date.available2023-02-17T06:23:22Z
dc.date.issued2023
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/85506
dc.description.abstractYksi suomalaisen liikuntakulttuurin merkittävimmistä murroksista tapahtui 1960-luvulla, kun kuntoliikunta kasvatti suosiotaan. Kilpaurheiluvoittoinen liikuntaelämä sai rinnalleen terveyttä ja hyvinvointia kohottavan kuntoliikunnan. Enää ei tarvinnut kuulua urheiluseuraan tai -järjestöön harrastaakseen liikuntaa, vaan liikkumaan saattoi mennä paikallisille pururadoille, uimahalleille tai urheilukentille. Valtio ja kunnat reagoivat kasvaneeseen kysyntään liikuntapaikkarakentamisella. Tämän muutoksen taustalla vaikutti laajempi yhteiskunnallinen muutos, sillä vapaa-aika lisääntyi, arkiliikunta väheni ja muuttuva työelämä toi uusia kansanterveydellisiä haasteita. Samanaikaisesti liikuntatiede alkoi järjestäytyä Suomessa ja vuonna 1963 perustettiin liikuntakasvatuksen oppisuunta Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun yhteyteen. Liikuntatieteilijät kiinnostuivat kuntoliikunnasta ja alkoivat tutkia sen vaikutuksia suomalaisten terveyteen. Vuonna 1963 perustettiin myös liikuntatieteelliseen tiedonvälitykseen erikoistunut Stadion-lehti, jonka kirjoituksia tässä tutkielmassa tutkin aikavälillä 1963–1980. Tutkin minkälaisia diskursseja lehdessä esiintyy käsitteiden ”kuntoliikunta” ja ”kilpaurheilu” ympärille. Tutkielmassani käy ilmi Stadion-lehden kirjoittajien, erityisesti liikuntatieteilijöiden, selkeä kuntoliikuntamyönteisyys ja kilpaurheiluvastaisuus. Kuntoliikunnalle toivottiin lehdessä korkeampaa arvostusta ja asemaa suomalaisessa liikuntakulttuurissa. Kuntoliikuntamyönteisessä keskustelussa tunnistin kolme päädiskurssia: kuntoliikunnan yhteiskunnallisen vaikutuksen, terveydellisen vaikutuksen ja kuntoliikunnan kysynnän kasvun. Yhteiskunnallinen muutos nostettiin tärkeimmäksi syyksi kuntoliikunnan tarpeelle. Kuntoliikunnan huonosta asemasta puolestaan syytettiin kilpaurheilun valta asemaa suomalaisessa liikuntakulttuurissa ja tämän aseman ylläpitämisestä syytettiin urheilujärjestöjä ja urheilumediaafi
dc.format.extent74
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.rightsIn Copyright
dc.title”Näyttää siltä, että meillä on Suomessa kilpaurheilun rinnalle kohoamassa joka miehen ja naisen kuntourheilu” : kuntoliikuntaa ja kilpaurheilua koskevat diskurssit Stadion-lehdessä 1963– 1980
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202302171778
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosHistorian ja etnologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of History and Ethnologyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineSuomen historiafi
dc.contributor.oppiaineFinnish Historyen
dc.rights.copyright© The Author(s)
dc.rights.accesslevelopenAccess
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi3031
dc.subject.ysokuntoliikunta
dc.subject.ysoliikunta
dc.subject.ysoliikuntakulttuuri
dc.subject.ysourheilu
dc.subject.ysokilpaurheilu
dc.subject.ysourheilu- ja liikuntaseurat
dc.subject.ysohistoria
dc.subject.ysoliikuntapolitiikka
dc.subject.ysohuippu-urheilu
dc.subject.ysourheilu- ja liikuntajärjestöt
dc.format.contentfulltext
dc.rights.urlhttps://rightsstatements.org/page/InC/1.0/
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

In Copyright
Except where otherwise noted, this item's license is described as In Copyright