Instrumenttiavusteisen faskiakäsittelyn lyhytaikaiset vaikutukset lihassyykimppujen pennaatiokulmaan ja pituuteen sekä lihaksen tonukseen levossa

Abstract

Lihaksen rakenteen sekä lihaskomplianssin eli myötäävyyden muutoksia on ehdotettu selittäviksi tekijöiksi erilaisiin tuki- ja liikuntaelimistön oireisiin. Faskia- eli lihaskalvokäsittely on manuaalinen terapiamuoto, jonka on havaittu helpottavan kipua sekä lisäävän nivelten liikelaajuutta. Käsittelyn mekaanisia vaikutuksia lihakseen on tutkittu vähän. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli koostaa faskiakäsittelyn mekaanisia vaikutuksia tarkasteleva kirjallisuuskatsaus sekä toteuttaa interventiotutkimus, jossa mitattiin instrumenttiavusteisen faskiakäsittelyn lyhytaikaisia vaikutuksia yläraajan m. triceps brachiin mediaalipään (MTB) sekä alaraajan m. vastus lateraliksen (VL) lihassyykimppujen pennaatiokulmaan ja pituuteen sekä lihaksen ja sitä peittävän kalvorakenteen tonukseen levossa.

Tutkimukseen osallistui 15 vapaaehtoista, tervettä miestä (29.1 ± 2.4 vuotta; BMI 25.3 ± 2.7 kg/m2). Instrumenttiavusteinen faskiakäsittely toteutettiin satunnaistetusti joko vasempaan tai oikeaan ylä- ja alaraajaan toisen puolen toimiessa kontrollipuolena. Käsittely tehtiin kolmessa peräkkäisessä, 30 sekuntia kestävässä vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa lihas pidettiin rentona, seuraavassa venytyksessä ja viimeisessä maksimaalisessa isometrisessä jännityksessä. Vastemuuttujat mitattiin ultraäänellä kummaltakin puolelta lähtötilanteessa, heti käsittelyn jälkeen sekä 24 tunnin päästä sokkoutettuna käsittelypuolen suhteen. Puolten välisiä eroja ja puolten sisäisiä tapahtumia tarkasteltiin nonparametrisin menetelmin sekä kasvukäyrämalleilla.

Interventiopuolella ei tapahtunut tilastollisesti merkitseviä muutoksia missään tulosmuuttujassa kontrollipuoleen verratessa. Tarkastellessa puolten sisäisiä tapahtumia havaittiin, että interventiopuolen VL:n lihassyykimput lyhenivät (-0.99 mm, p = 0.011) ja MTB:n lihassyykimppujen pennaatiokulma kasvoi (0.35⁰, p = 0.031) tilastollisesti merkitsevästi heti käsittelyn jälkeen. Muutokset olivat yhä mitattavissa 24 tunnin kuluttua (pennaatiokulmassa p = 0.005, pituudessa p = 0.023). Interventiopuolen MTB:n lihassyykimput lyhenivät toisen ja kolmannen mittauksen välillä (-1.08 mm, p = 0.015). Kontrollipuolen VL:n lihaskudoksen tonus oli suurempi 24 tunnin kuluttua lähtötilanteeseen verrattuna (0.73 kPa, p = 0.023).

Tämän tutkimuksen instrumenttiavusteisella faskiakäsittelyllä ei ollut vaikutusta tulosmuuttujiin kontrollipuoleen verrattuna. Puolten sisäisiä tapahtumia tarkastellessa saatiin kuitenkin viitteitä siitä, että käsittely saattaa aiheuttaa lähtötilanteesta eroavia muutoksia lihassyykimppujen pituudessa ja pennaatiokulmassa. Tuloksissa oli kuitenkin eroja niin lihasten kuin yksilöidenkin välillä, ja aikaviive käsittelyn ja toisen mittauksen välillä (8.0 ± 2.8 min) saattoi peittää osan lyhytaikaisista vaikutuksista. Aiempaa tutkimustietoa faskiakäsittelyn mekaanisista vaikutuksista on niukasti. Aihetta tulisikin tutkia lisää suuremmalla otoskoolla, vaihtelevilla käsittelytekniikoilla sekä pitkittäisasetelmilla. Jatkotutkimus mahdollistaa kattavamman ymmärryksen hoidon vaikutuksista, hyödyistä ja rajoituksista sekä käsittelyn perustellun kohdentamisen siitä parhaiten hyötyville kohderyhmille, kun esimerkiksi venytys tai harjoittelu eivät tuo toivottua ratkaisua oireisiin.

Changes in muscle structure and compliance have been suggested to cause musculoskeletal discomfort. Myofascial release therapy is a manual therapy technique proposed to reduce pain and increase joint mobility. However, few studies have been conducted to investigate its mechanical effects. The purpose of this thesis was to write a literature review on current research on the effects of myofascial release on muscle stiffness and fascicle properties, and thereafter conduct an interventional study to investigate short-term effects of instrument-assisted soft tissue mobilisation (IASTM) on muscle fascicle pennation angle (PA) and length (FL), and the stiffness of the aponeurotic (AS) and muscular tissue (MS) in medial head of m. triceps brachii (MTB) in upper limb, and m. vastus lateralis (VL) in lower limb.

In the study, 15 healthy male volunteers (29.1 ± 2.4 years; BMI 25.3 ± 2.7 kg/m2) received a 1.5 min IASTM randomly allocated on either the left or right upper and lower limb with three consecutive phases in a relaxed, stretched, and isometrically maximally contracted muscle. Each phase had a duration of 30 seconds. The other limb served as control side. B-mode and shear-wave elastography ultrasound measurements were performed in both sides at baseline, immediately after the IASTM, and after 24 hours. The outcome assessor was blinded to the intervention side. Comparisons between the intervention and the control side and outcome behaviour within each side were analysed with nonparametric tests. Possible confounding effects of the time delay between the IASTM and the 2nd measurement due to the blinding procedure were inspected with growth curve models.

There were no statistically significant differences in any of the outcome variables when comparing the intervention side to the control side. However, when inspecting changes within each side, different trends were noticed. On the intervention side, the VL FL decreased (-0.99 mm, p = 0.011) and MTB PA increased (0.35⁰, p = 0.031) acutely after the IASTM. Both remained altered after 24 hours (p = 0.005 and 0.023, respectively). The MTB FL decreased between the 2nd and the 3rd measurements (-1.08 mm, p = 0.015). The control side VL MS was larger in the 3rd measurement than at baseline (0.73 kPa, p = 0.023).

IASTM as performed in this study did not have statistically significant effects when comparing the intervention side to the control side. However, within-side analyses indicated that IASTM may cause some short-term changes in muscle fascicle pennation angle and length compared with the baseline situation. Yet, the results varied widely between the muscles and individuals, and time delays (average 8.0 min, range 4.0 to 14.0 min) between the IASTM and the 2nd measurement may have diminished some of the short-term effects. Research on the mechanical effects of myofascial release is scarce. More research with larger sample sizes, varied IASTM interventions, and longitudinal settings is needed to elucidate the effects, benefits, and limits of IASTM as a treatment modality. Better understanding of the method allows targeting the treatment to the patient groups to whom it is most beneficial when e.g. stretching or therapeutic exercises do not result in optimal symptom relief.