Kansalaisjärjestöjen asiantuntijoiden vastuukäsitykset arktisen alueen ympäristövastuusta

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan ympäristövastuuta arktista aluetta koskien kansalaisjärjestöjen asiantuntijoiden näkökulmasta. Tutkin aihetta kansalaisyhteiskuntatutkimuksen näkökulmasta. Tutkimus on toteutettu teemahaastatteluina keskeisimpien ympäristöjärjestöjen kanssa, jotka ovat antaneet myös tilannekuvaa arktisen alueen kehityksestä. Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa ymmärrystä, minkälaista ympäristövastuu on arktisen kontekstissa ja miten esimerkiksi valtio on toteuttanut ympäristövastuutaan. Tutkimuskysymyksinä työssäni toimivat seuraavat: 1. Kuinka Suomen valtion vastuu näyttäytyy koskien arktista aluetta? Millaisia vastuita Suomen valtio arktista aluetta koskien ja arktisella alueella kantaa? 2. Miten kansalaisjärjestöjen vastuu näyttäytyy asiantuntijoiden mukaan koskien arktista aluetta ja miten se heijastuu valtion vastuuseen? 3. Onko kansalaisilla jonkinlaisia vastuita ja jos on niin minkälaisia kansalaisjärjestöjen asiantuntijoiden mukaan? 4. Millaiseksi kansalaisjärjestöjen asiantuntijat kuvaavat valtion ja yritysten vastuun? Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja sen teoreettinen viitekehys on kestävä kehitys sen ulottuvuuksineen sekä ympäristövastuun käsite. Menetelmänä tutkimuksessa on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia ja aineistoa kerättiin teemahaastatteluilla. Tutkimustuloksina selvisi, että arktisen alueen ympäristövastuun suhteen olisi voitu tehdä enemmän valtion osalta. Kansalaisjärjestöjen ääntä on tahosta riippuen kuultu, mutta valtion retoriikka ei ole näkynyt käytännössä samalla tavalla. Kansalaisten vastuun asiantuntijat näkevät esimerkiksi arjen liikkumisessa, ympäristön kunnioittamisena ja perustuslain kautta. Yritysten vastuu pitäisi toteutua heidän mukaansa arktisen resurssien jättämisenä arktiselle alueelle. Valtion kuuluisi asiantuntijoiden mukaan asettaa raamit ympäristön kestävyydelle.