dc.contributor.advisor | Kari, Martti | |
dc.contributor.author | Saarikoski, Erkki | |
dc.date.accessioned | 2022-12-19T05:39:35Z | |
dc.date.available | 2022-12-19T05:39:35Z | |
dc.date.issued | 2022 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/84440 | |
dc.description.abstract | Tämän tutkimuksen tarkoituksena on vastata kysymykseen, kuinka viranomaiset voivat tiedustelulakien mukaisilla toimivaltuuksilla torjua niitä kansallisen turvallisuuden uhkia, joita hybridivaikuttamisen keinoin on mahdollista synnyttää. Jotta kysymykseen voidaan vastata, tutkimuksessa määritellään valitun tutkimusaineiston perusteella kansallinen uhkakuvakäsite, josta johdetaan kansallinen hybridiuhkakäsite. Tähän käsitemuodostukseen käytetään ankkuroitua menetelmää.
Tutkielmassa kerrotaan myös suomalaiset tiedustelulait sekä toimivaltaiset tiedusteluviranomaiset. Tiedustelulakien osalta tutkielmassa tehdään kansainvälistä vertailua siitä, kuinka eräissä muissa Euroopan valtioissa tiedustelutoimivaltuudet ovat toteutettu. Tutkimusaineisto koostuu Suomen valtion virallisista asiakirjoista, kuten hallitusohjelmasta ja hallinnonalakohtaisista selonteoista sekä poikkihallinnollisista turvallisuusasiakirjoista.
Tutkimusprosessin tuloksena syntyy vastaus, että nykymuotoisilla tiedustelulaeilla voidaan vastata niihin hybridiuhkiin, joita kansallisesti käsitämme tällä hetkellä hybridiuhkiin kuuluvaksi. Myös huomataan, että kybervaikuttaminen näyttelee varsin suurta roolia valtiollisissa teksteissä, kun tarkastellaan hybridiuhkien mukaisia uhkatekijöitä. Osassa lähdemateriaalia viranomaiset toteavat myös sen, että hybridiuhkien kenttään kuuluvat myös sellaiset vaikuttamismekanismit, joita ei välttämättä nykyhetkessä kyetä tunnistamaan tai kategorisoimaan osaksi hybridiuhkia.
Samantyyppistä hybridiuhkia ja tiedustelulakien toimivaltuuksia toisiinsa vertailevaa tutkimusta ei ole aiemmin tehty, joten suoranaisesti tämän tutkimuksen tulokset eivät voi vahvistaa tai kumota mitään edellisiä tuloksia. Pikemminkin tämän tutkimuksen tulokset muodostavat pohjan jatkokeskustelulle ja -tutkimukselle. Jatkotutkimustarpeiksi tunnistetaan muun muassa se, että hybridiuhkien muuttuvan luonteen takia mielekästä voisi olla seuranta, kuinka valtiollisessa narratiivissa hybridiuhkakäsitteen eri uhkatekijöiden painoarvot muuttuvat. | fi |
dc.description.abstract | The purpose of this research is to answer the question on how state authorities can, with the mandates given by intelligence laws, prevent those risks to national security that are caused by hybrid threats. To be able to answer this question, during the research process concept of ‘national threat image’ is defined by using specific research material. And this national threat image is then evolved into national image of hybrid threats. This research and formation of national threats concepts is done by using grounded theory (GT) method.
Also, intelligence laws and regarding intelligence officials will be defined in Finnish context. Universal comparison about intelligence laws is done as well, when there are presented some case examples on how jurisdictional intelligence mandates are given to authorities in different countries in Europe. The research material constitutes from official documents of the Government of Finland, such as the Government Programme, government reports and cross-administrative security strategies.
As a result of research process is the finding, that current intelligence laws in Finland are valid when responding to those threats, that we nationally include under the concept of hybrid threats. Also is noted that cyber hostilities and affecting through cyber dimension plays significant role in those governmental documents which defines and describes the threats within the concept of hybrid threats. In few source materials governmental officials mentions that hybrid threats also include those kinds of ways of affecting which we currently cannot recognize at all or cannot categorize as a hybrid threat.
Similar comparative research between hybrid threats and intelligence law mandates has not been done in Finland before, so results of this this research does not directly confirm or repeal any previous research results. Instead, this research can serve as a basis for further studies. The recognized need for further studies rose from topics such as doing follow-up research on how hybrid threat concept is evolving in the governmental narrative. | en |
dc.format.extent | 97 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | tiedustelulait | |
dc.subject.other | hybridiuhka | |
dc.title | Tiedustelulait muuttuvassa hybridiuhkien maailmassa | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202212195695 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Informaatioteknologian tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Information Technology | en |
dc.contributor.laitos | Informaatioteknologia | fi |
dc.contributor.laitos | Information Technology | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Turvallisuus ja strateginen analyysi | fi |
dc.contributor.oppiaine | Turvallisuus ja strateginen analyysi | en |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 601 | |
dc.subject.yso | informaatiovaikuttaminen | |
dc.subject.yso | tiedustelu | |
dc.subject.yso | hybridivaikuttaminen | |
dc.subject.yso | kansallinen turvallisuus | |
dc.subject.yso | kyberturvallisuus | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.type.okm | G2 | |