Käyttäjäkokemustutkimuksen toteutus osana sovelluskehityksen päätöksentekoa

Abstract

Sovelluskehityksessä ratkaistaan ongelmia ja tehdään päätöksiä koskien käyttäjäkokemusta ja sen tutkimista. Ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen tutkimuskentällä käyttäjäkokemustutkimus on yleistynyt vuosituhannen alusta lähtien, mutta miten se toteutuu yrityksissä? Käyttäjäkokemustutkimuksen mahdollistuminen osana sovelluskehitystä on tämän pro gradu -tutkielman lähtökohta. On tutkittu, että käyttäjien osallistaminen kehitykseen voi käytännössä olla vaativaa. Aikaisempi tutkimus on tuonut esille yrityksissä ilmeneviä käyttäjäkokemuksen arvioimisen esteitä, sekä ottanut kantaa siihen, miten kognitiiviset vinoumat ilmenevät sovelluskehittäjien ongelmanratkaisussa. Tutkielman tavoitteena on kartoittaa, miten kognitiiviset vinoumat ilmenevät sovelluskehityksen teknisten avainhenkilöiden jäsennyksissä koskien käyttäjäkokemustutkimusta. Tutkimusmenetelmänä on laadullinen teemahaastattelu. Aineisto koostuu tapausyrityksen 10 teknisen avainhenkilön vastauksista koskien käyttäjäkokemustutkimusta. Kohdennetun sisällönanalyysin menetelmällä aineistosta osoitetaan kohtia, jotka tunnistetaan keskeiseksi käyttäjäkokemuksen, sen tutkimisen ja siihen liittyvän päätöksenteon kannalta. Tutkimustulokset valaisevat käyttäjäkokemustutkimuksen mahdollistumista osana sovelluskehitystä ja kasvattavat aikaisempaa tutkimusta löytäen uusia näkökulmia tutkimuksen toteutumisen esteisiin. Ensinnäkin tuloksista käy ilmi, että sovelluskehityksen tekniset avainhenkilöt kokevat, että käyttäjäkokemus ja sen tutkiminen ei ole heidän ominta alaansa, ja toisaalta heillä on mahdollisuus lisätä projekteille varattuja aika-arvioita sekä viestiä johdolle lisäresurssien tarpeesta koskien käyttäjäkokemustutkimusta. Tekniset avainhenkilöt kokevat, että käyttäjäkokemustutkimuksia pitäisi tehdä enemmän, jotta sovelluskehitystä tehtäisiin alusta asti laadukkaammin. Käyttäjäkokemustutkimuksia ei tehdä siksi, että ne vievät liikaa aikaa ja hidastavat kehitystä, eivätkä ne sovi kiireiseen yrityskulttuuriin. Toiseksi tuloksista selviää, että kognitiivisia vinoumia voidaan nähdä ilmenevän monella tasolla sovelluskehityksen päätöksenteossa: näkemyksiin käyttäjäkokemustutkimuksesta vaikuttavat saatavuusharhat, ankkurointivaikutus, toiveikas ajattelu, vahvistusharhat, valokeilavaikutus, asiantuntijuuden kirous, yli-itsevarmuus, negatiivisuusvinouma, vinoumien sokea piste sekä muualla keksityn tiedon vinouma. Tutkielma esittää jatkotutkimusaiheita käyttäjäkokemustutkimuksen esteiden karsimiseen sekä päätöksenteon olosuhteiden parantamiseen liittyen.

Application development includes problem solving and decision-making concerning user experience research. In the field of human-technology interaction, user experience research has become more common since the 00’s, but how is it conducted in software companies? Making user experience research possible as part of application development is the starting point of this master's thesis. Involving real users in software development can be demanding. Previous research has revealed many obstacles when it comes to evaluating user experience in software companies and how a number of cognitive biases can effect on application developers' problem-solving processes. The goal of this research is to point out cognitive biases that can arise in descriptions and views regarding user experience research of those in technical key roles. Research method is qualitative thematic interview and research data consists of the responses of 10 people that work in a key technical role in software development of the case company. Using directed content analysis, points that can be identified as key in terms of user experience research related decision-making are selected. Results shed light on possibilities of user experience research in application development and builds on previous research on barriers to research implementation. First, results show that the technical key people of application development feel that user experience and its research is not their own field, and on the other hand, they can increase the project time estimates and communicate the need for additional resources regarding user experience research to the management. Technical key people feel that more user experience studies should be done to increase development quality from the start. User experience studies are not done because they take too much time and slow down development, and they don't fit into the busy corporate culture. Secondly, the results show that cognitive biases can be seen to appear at many levels in application development decision-making: views from user experience research are affected by availability bias, anchoring effect, hopeful thinking, confirmation bias, spotlight effect, curse of expertise, overconfidence, negativity bias, blind spot of biases and the bias of information invented elsewhere. Thesis provides future research agendas regarding how to minimize barriers of user experience research and create better environments for decision-making.