Covid-19 pandemic related denialism and spread of false information

Abstract

Vuonna 2020 alkanut Covid-19-pandemia vaikutti merkittävästi ihmisten elämään ympäri maailmaa. Koronarokotteet, maskit ja turvavälit olivat toimenpiteitä, joita vaadittiin suurimmalta osalta ihmisistä maapallolla. Covid-19-pandemian myötä oli ilmeistä, että osassa väestöä näitä turvatoimia myös vastustettiin, minkä vuoksi terveysviranomaiset tunnustivatkin tämän ilmiön maailmanlaajuiseksi uhaksi. Tämä vastustus tuli näkyväksi eri muodoissa, mukaan lukien vaihtoehtoisiin tarinoihin uskomisena, ja esimerkiksi niin, että koronaviruksen vaarallisuus – tai viruksen koko olemassaolo – kiellettiin. Tämä ilmeni denialistisena suhtautumisena ja käytöksenä sekä Covid-19-pandemiaa koskevan mis- ja disinformaation levittämisenä. Eri alojen tutkijat ovat pyrkineet ymmärtämään kuinka tämä valheellinen tieto leviää, sekä ymmärtämään, miksi ihmiset haluavat uskoa ja lisäksi levittää virheellistä tietoa pandemiasta. Tämä Pro Gradu -tutkielma on integroiva kirjallisuuskatsaus, joka sisältää tutkimuksia ja muita tieteellisiä artikkeleita. Nämä artikkelit tarkastelevat Covid-19-pandemiaan liittyvää denialismia ja valheellisen tiedon leviämistä ilmiönä. Kirjallisuuden aikaikkuna asettuu tammikuun 2021 ja maaliskuun 2022 välille. Analyysi koostuu tutkimuksista ja muunlaisista tieteellisistä kirjoituksista, joita tarkastellaan erikseen. Koska tutkimuksia on tehty eri puolilla maailmaa ja erilaisilla metodeilla, tässä opinnäytetyössä keskitytään käsitteisiin, joiden kautta ilmiötä selitetään auki. Tutkimuksissa tarkasteltiin pääasiassa makrotason ilmiöitä, ja suurin osa tutkimuksista sijoittui yhdysvaltalais-amerikkalaisiin ja brasilialaisiin yhteiskunnallisiin konteksteihin. Tutkimukset olivat hajanaisia ja pääasiallisena havaintona olikin, että ilmiöön liittyvät tutkimukset ja niiden tulokset ovat aina erittäin kontekstiriippuvaisia, vaikka ilmiötä värittäisikin globalisoituneisuuteen liittyvät piirteet. Tiedostetut tulevaisuuden tutkimustarpeet osoittavatkin, että tutkijoiden tulee huomioida eri foorumeilla käytävä yhteiskunnallinen keskustelu, ja että esimerkiksi viranomaisilla tulee olla valmiita työkaluja niitä hetkiä varten, jolloin yhteiskunnallisesti merkittäviä ilmiöitä tapahtuu – varsinkin, kun ne vaativat laajamittaista mukautumista ja/tai viranomaisten jakaman tiedon hankkimista ja sisäistämistä. Myös tiedeyhteisön avoimuus nostetaan esiin merkittävänä tulevaisuuden tarpeena.

The Covid-19 pandemic that begun in 2020 had a major impact on lives around the world. Vaccines, masks and safe distancing were measures that were required from the vast majority of people. What became apparent during the pandemic was that there was also visible resistance towards the safety measures in some parts of the population, and this phenomenon was recognised by the health officials as a threat on global scale. This resistance included believing in alternative stories that e.g., questioned or even denied the severity – or even the very existence – of coronavirus. This phenomenon manifested itself in the form of denialism and spreading of mis- and disinformation about the Covid-19 pandemic. Researchers in dif ferent fields have aimed to understand the ways this false information spreads, and moreover, why people willingly want to believe in - and furthermore, spread – inaccurate information regarding the pandemic. This master’s thesis is an integrative literature review that examines research papers and other scholarly papers around the phenomenon of Covid-19 pandemic related denialism and the spread of false information. The time frame for the papers is set between January 2021 and March 2022. Analysis consists of research papers and other kinds of scholarly papers, that are examined separately. Since the studies have been conducted in different parts of the world and with differing methodologies, the focus of this thesis is on the concepts through which the phenomenon is explained. The studies were predominantly examining macro-level phenomena, and most of the studies were based in US-American and Brazilian societies. The studies were scattered, and the main findings was that the studies and their results around the phenomenon are always highly context-dependant, even if the phenomenon as highly globalised and unifying features. For future research, scholars need to acknowledge societal discussions on different forums and have tools prepared for moments when societally impactful events take place – especially, when they require large scale adaptation and/or acquiring and internalising information that is distributed by officials. Moreover, transparency and openness from the side of academia is brought up as a major need.