Nykyaikainen liikuntakulttuuri on nuori, teollistumisen myötä syntynyt ilmiö. Voimistelu- ja urheilutoiminta löysi myös maassamme hyvän kasvupohjan. Tuota kasvua edisti osaltaan toiminnan kytkeminen mitä erilaisimpiin yhteiskunnallisiin aatteisiin ja uudistuspyrkimyksiin. Tuskin löytyy toista sellaista yhteiskunnallisen toiminnan alaa, joka olisi ollut valjastettuna niin moniin erilaisiin tarkoituksiin kuin juuri liikuntatoiminta. Tämä on vauhdittanut sen kehitystä todelliseksi kansanliikkeeksi, jossa kaikki väestöryhmät ovat tavalla tai toisella olleet mukana. Liikunnan ja urheilun poikkeuksellista läpäisevyyttä osoittaa sekin, ettei liene yhtään sellaista yhteiskunnallista instituutiota, johon se ei olisi soluttautunut edistämään niiden tarkoituksia. Liikunta on löytänyt tiensä perheisiin, kouluihin, tieteeseen, talouselämään, politiikkaan, terveydenhuoltoon, puolustusvoimiin ja jopa taiteiden ja uskonnon piiriin. Tämä monisisältöisyys on samalla ruokkinut käsityksiä liikunnan ja ur
heilun ylivertaisesta kyvystä tuottaa moninaista hyvää kansalaisten ja yhteiskunnan onneksi. Syntyi myytti liikunnasta ja urheilusta runsauden sarvena. Tämä myytti elää vahvana vielä nykypäivänkin urheilutoiminnassa.
...
