Kotka Rooman valtakunnan symbolina

Abstract

Kotkasta kehittyi antiikin Rooman valtakunnalle tärkeä symboli. Tässä tutkielmassani tuon esille pääasiassa antiikin kirjailijoiden tekstien valossa, mitä piirteitä roomalaiset yhteiskunnan eri tasoilla liittivät kotkaan symbolina sekä sen, mitä kotka kuvasi roomalaisista itsestään ja heidän virtus- käsitteestään. Tarkoitukseni on kuvata työssäni, miksi juuri kotkasta tuli Rooman valtakunnan symboli. Aineistoni koostuu tasavallan ajan ja keisariajan alkupuolen latinankielisestä kirjallisuudesta sekä eräistä kuvallisista esityksistä, rahoista ja reliefeistä. Teoreettinen lähtökohtani on kotkan symbolinen tulkinta sotilaallisella, uskonnollisella ja poliittisella tasolla. Monien erilaisten eläintunnusten joukosta tuli kotkasta sotajoukkojen ja edelleen roomalaisten legioonien tunnus. Näin alkoi kotkan voittokulku roomalaisten legioonien symbolina. Roomalainen legioonalainen samaistui kotkaan voimien ylivertaisuudessa, nopeudessa ja tarkkanäköisyydessä. Kantaessaan kotkaa tunnuksena sotajoukkojen edellä hän luotti sen antamiin voimiin ja omaksui tämän linnun voitolliset ominaisuudet. Kotkasta muodostui myös uskonnollinen symboli Juppiterin aseen, salaman, kantajana. Kotka pystyi katsomaan silmiään räpäyttämättä aurinkoon, joten sen katsottiin omaavan jumalallisia vàimia. Näiden jumalallisten voimien vaikutuksesta sen uskottiin kykenevän ennustamaan tulevia ja viestimään tulevia tapahtumia niin yksityisille, sotajoukoille kuin koko yhteiskunnalle. Kotkan uskonnollinen tehtävä huipentui keisarin apoteoosissa, jossa se toimi keisarin sielunkantajana taivaaseen. Poliittisella tasolla lintukatselmukset olivat roomalaisille tärkeitä. Niiden avulla kysyttiin jumalilta vahvistusta tärkeissä tilanteissa kuten kokousten ja sotaan lähdön edellä. Lintuenteiden tarkt<aitijat, augurit, tulkitsivat kotkien tai muiden lintujen lentoa ja ääntelyä. Tätä taitoa ylläpiti augurien muodostama ammattikunta.

Kotkasta kehittyi antiikin Rooman valtakunnalle tärkeä symboli. Tässä tutkielmassani tuon esille pääasiassa antiikin kirjailijoiden tekstien valossa, mitä piirteitä roomalaiset yhteiskunnan eri tasoilla liittivät kotkaan symbolina sekä sen, mitä kotka kuvasi roomalaisista itsestään ja heidän Virtus- käsitteestään. Tarkoitukseni on kuvata työssäni, miksi juuri kotkasta tuli Rooman valtakunnan symboli. Aineistoni koostuu tasavallan ajanja keisariajan alkupuolen latinankielisestä kirjallisuudesta sekä eräistä kuvallisista esityksistä, rahoista ja reliefeistä. Teoreettinen lähtökohtani on kotkan symbolinen tulkinta sotilaallisella, uskonnollisella ja poliittisella tasolla. Monien erilaisten eläintunnusten joukosta tuli kotkasta sotajoukkojen ja edelleen roomalaisten legioonien tunnus. Näin alkoi kotkan voittokulku roomalaisten legioonien symbolina. Roomalainen legioonalainen samaistui kotkaan voimien ylivertaisuudessa, nopeudessa ja tarkkanäköisyydessä. Kantaessaan kotkaa tunnuksena sotajoukkojen edellä hän luotti sen antamiin voimiin ja omaksui tämän linnun voitolliset ominaisuudet. Kotkasta muodostui myös uskonnollinen symboli Juppiterin aseen, salaman, kantajana. Kotka pystyi katsomaan silmiään räpäyttämättä aurinkoon, joten sen katsottiin omaavan jumalallisia voimia. Näiden jumalallisten voimien vaikutuksesta sen uskottiin kykenevän ennustamaan tulevia ja viestimään tulevia tapahtumia niin yksityisille, sotajoukoille kuin koko yhteiskunnalle. Kotkan uskonnollinen tehtävä huipentui keisarin apoteoosissa, jossa se toimi keisarin sielunkantajana taivaaseen. Poliittisella tasolla lintukatselmukset olivat roomalaisille tärkeitä. Niiden avulla kysyttiin jumalilta vahvistusta tärkeissä tilanteissa kuten kokousten ja sotaan lähdön edellä. Lintuenteiden tarkkailijat, augurit, tulkitsivat kotkien tai muiden lintujen lentoa ja ääntelyä. Tätä taitoa ylläpiti augurien muodostama ammattikunta.