Muinaisen soturin elämismaailma : fenomenologinen tutkielma Napuen taistelun ennallistamisnäytöksestä esteettis-historiallisena tiedontuotantona ja kehollis-kokemuksellisena oppimisympäristönä

Abstract

Tutkimus noudattaa fenomenologista bricolage-esitystä, jossa hypätään akateemisen turvallisen yhden mallin mukaisen tutkimustavan dogmaattisen noudattamisen tuolle puolen kvalitatiivisen uuden tiedon tuottamisen maailmaan. Tutkimuksessa selvitettiin kokeilevalla kehollis-kokemuksellisella ruumiillisella marssiosastossa osallistuvalla tavalla, minkälaista tieteellistä kokemuksellista tietoa voi tuottaa Napuen 1714 taistelun ennallistamiseen osallistumisessa. Ennallistamisella tuotetun historiallisen tiedon muodostumista käsiteltiin monipuolisten yhteen sovitettujen teoreettisten viitekehysten puitteissa. Tutkimuksessa hahmottui tekstuaalisen historian kuvauksen sekä esineellisen ja merkityksellistetyn hahmon kautta eri kieltä puhuvan aineiston yhteensovittaminen siten, että näin tuotettu historiallinen tieto lisäsi intuitiivista ymmärrystä sekä eksplisiittistä tapahtumallista tietoa historiasta. Tutkimuksessa laadittiin ennallistuksessa esitettävälle talonpoikaisviisikkäälle kuvitteellinen mutta todellisuusperustainen, indeksiseen ja ikoniseen autenttisuuteen pyrkivä biografia. Luovasti menneisyyden kanssa kommunikoiden kuvitellun elämän ja ajatusten myötä viisikkään taistelulla oli juoni, historian metodien mukainen biografia, johon sisältyi poimintoja 1600-luvun lopulla Isossakyrössä syntyneen tutkimuskohteen elämän kulusta, ajoitettuja ja paikannettuja käännekohtia ja loppu Napuen taistelussa talvella 1714. Tutkimus tuottaa tutkimusotteen mukaisesti multiloogista episteemistä tietoainesta. Tulospohdintoina voidaan esittää, että kehollinen tieteellinen tieto on aina intiimin henkilökohtaista, koska kehollinen tieto syntyy ihmisessä itsessään kokevan ihmisen toimiessa ainutlaatuisissa ja jäljittelemättömissä tilanteissa. Ennallistaminen luo moninaisen, laajan, syvän ja kokonaisvaltaisen tapahtuman ja kokemuksen, jossa osallistuja suhteutuu menneeseen maailmaan ja kartuttaa tietoaan. Keholliseen tietoon liittyy fyysiseen todellisuuteen liittyviä hyvin vahvoja aistimuksia. Kehollinen kokemuksellinen tieto on monimerkityksistä, moniulotteista ja moniselitteistä. Tiedolliset merkitykset syntyvät ja rakentuvat erilaisten tiedon ja tietämisen tasojen välillä. Tieto rakentuu ihmisen useiden tiedollisten osajärjestelmien keskinäisestä vuorovaikutuksessa. Kehollinen tieto on yhteisöllistä ja sosiaalista. Kehollinen tieto on uutta tietoa, käsitteitä ja kieltä. Tutkimuksen tulospohdintoja sovitettiin myös konstruktivistiseen oppimisnäkemykseen, jossa oletetaan tiedon rakentamisen olevan aktiivinen prosessi, jossa oppijaa motivoidaan rakentamaan historiallinen tieto uudelleen. Ennallistamisympäristö voidaan rakentaa herättämään oppijassa omiksi koettuja, opittavaan asiaan liittyviä kysymyksiä, omaa kokeilua, ongelmanratkaisua ja ymmärtämistä. Subjektiivisista kokemuksista muodostuu intuitiivista ja tilannesidonnaista mutta objektiivista tietoa ennallistamisyhteisön sosiaali-sen vuorovaikutuksen ja oppijoiden keskinäisen yhteistoiminnan kautta. Tutkimus on myös osittain metafenomenologinen, koska fenomenologisella otteella tutkitaan mahdollisuutta opettaa lukiotasoisille opiskelijoille kokemusperäisesti fenomenologista tutkimusotetta.