Tapaustutkimus suomalaisen jääkiekkoseuran liigaorganisaation ja juniorijääkiekko ry:n välisestä yhteistyöstä urheilutoiminnan ammattimaistumiseksi

Abstract

Kansainvälinen huippu-urheilu ja arvokisamenestyksen tavoittelu on pitkään vaikuttanut urheilutoiminnan kehittämisen ja ammattimaistumisen rakenteisiin. Ammattimaisten toimintatapojen merkitys on kasvanut yhä enemmän huippu- ja kilpaurheilun lisäksi ruohonjuuritason urheilutoiminnassa, jossa odotuksia kertyy myös seuratoiminnan sidosryhmiltä. Ammattiurheilun kasvu on markkinallistumisen myötä päässyt polulle, jossa amatöörimainen toiminta ja harrastajamaisuus on väistynyt tavoitteellisen toiminnan tieltä. Erityisesti suomalaisessa urheilukulttuurissa jääkiekko on lajina edelläkävijä ammattimaisuudessa. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan yhden suomalaisen jääkiekkoseuraperheen liigaorganisaation sekä juniorijääkiekkoseuran yhteistyötä osana ammattimaistumisen malleja. Tapaustutkimuksessa tutkitaan, miten ammattimaistuminen on näkynyt organisaatioiden toiminnassa sekä minkälaisia strategisia ja rakenteellisia toimintoja organisaatiot ovat kehittäneet urheilun ammattimaistumisen edistämiseksi. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla, ja aineisto analysoitiin teemaluokittain teoriasidonnaisesti. Haastateltavia oli yhteensä kuusi kappaletta (n=6), joista kolme toimi liigaorganisaatiossa ja kolme saman seuraperheen juniorijääkiekko ry:ssä. Aineistosta ilmeni, että organisaatioiden strateginen suunnittelu osana urheilutoiminnan kehittämistä oli vahvistunut osana toiminnan tarkoitusten rakentamista. Tämän lisäksi organisaatioiden tavoitteet ja niitä tarkastelevat mittarit olivat yhtenäiset. Kummankin organisaation toiminta oli kehittynyt vuosien aikana selvästi uusien palkattujen henkilöiden sekä vapaaehtoisten toimijoiden kompetenssin kasvun myötä, mihin vaikutti rekrytointiprosessien kehittäminen. Rakenteiden ja prosessien osalta päätöksenteko osana yhteistyötä oli formalisoitua, vaikka organisaatioiden sisäisessä päätöksenteossa ja toiminnan kehittämisessä oli eroavaisuuksia. Operatiivisen yhteistyön ollessa jo vahva, oli uutena toimenpiteenä juniorijääkiekko ry:n hallitukseen tulossa mandaattipaikka liigaorganisaation henkilölle, minkä myötä pyritään kehittämään organisaatioiden välistä vuorovaikutusta myös hallitustasolla. Liigaorganisaation rahoittaessa yhteistyösopimuksin juniorijääkiekko ry:n toimintaa, voi tulevaisuudessa tulla haasteeksi organisaatioiden intressiristiriidat kilpaurheilun ja harrastustoiminnan välillä. Liigaorganisaation urheilullinen menestys ja yrityksenä toimiminen saattaa myös vaikuttaa juniorijääkiekko ry:n ammattimaistumisen prosesseihin. Jatkotutkimuksissa voitaisiin tarkastella ammattimaistumisen yhteistyötä muissa seuraperheissä, joissa toimii jääkiekon pääsarjajoukkue sekä junioriorganisaatio. Tällöin olisi mahdollista vertailla urheilutoiminnan ammattimaistumisen rakenteita ja toimintamalleja seuraperheiden välillä.