Sosiaalityön johtajan osaamistarpeet

Abstract

Tämän kandidaattitutkielman tehtävänä on selvittää, millaista johtamisosaamista sosiaalityön johtajalta pitäisi löytyä. Tutkimuskysymyksenä on ”Millaista osaamista sosiaalityön johtajalla tulisi olla?”. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys keskittyy johtamisen määrittelyyn, erityisesti sosiaalityössä, sekä johtamisosaamiseen.

Tutkimus on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka tutkimusaineisto koostuu 12:sta eri tieteellisestä julkaisusta. Tutkimustulokset osoittavat, kuinka sosiaalityön johtamisessa korostuu työ-yhteisön merkitys johtamisen tukena. Johtajalla tulee olla taitoa luoda hyvinvoivaa työskentelyorganisaatiota, jossa jokainen hyväksytään ja otetaan mukaan toimintaan jakamalla vastuita. Toimiva ryhmätyö on avain onnistuneeseen johtamiseen. Hyvät viestintä- ja vuorovaikutustaidot tulevat käyttöön organisaation sisäisissä ja ulkoisissa verkostostoissa, verkostoyhteistyön korostuessa johtajan osaamisessa. Sosiaalityössä tapahtuu paljon muutoksia, jolloin johtajalla tulisi olla kykyä kohdata vastoinkäymisiä ja kriisejä ja ennakointitaitoa huomata muutostarpeita. Myös muutosvastarinnan hyväksyminen ja sen käsittely on osaavaa johtamista.

Johtajan persoonallisista ominaisuuksista korostuivat tietyt tekijät, kuten rehellisyys ja positiivisuus, joskin tarvittavat johtamisominaisuudet vaihtelevat tilanteen ja paikan mukaan. Johtajan tulee olla nöyrä ja myöntää tietämättömyytensä, mutta tarvittaessa uskaltaa omassa roolissaan tehdä tarvittavat vision mukaiset päätökset. Tuloksista ydinasiana voikin todeta, että synnynnäiset ominaisuudet ovat tärkeitä nekin, mutta sosiaalityön johtajan taidot ja osaamisalueet on mahdollista opetella. Tärkeää onkin oppishalu, taito etsiä itse tietoa ja asenne sekä yhteinen arvomaailma sosiaalityön kanssa. Lisäksi johtamisen osaamistarpeet vaihtelevat kunkin työskentelyorganisaation ja toimintaympäristön mukaan.

Jatkotutkimuksena olisi hyvä tutkia esimerkiksi sosiaalityön johtajan osaamistarpeita työntekijöiden tai asiakkaiden näkökulmasta. Toinen mahdollinen jatkotutkimusaihe olisi tutkia johtamisen mahdollisia sisältöjä ja merkitystä erilaisissa sosiaalityön koulutuksissa tutkintokoulutuksesta erilaisiin lisä- ja erikoistumiskoulutuksiin. Myös tutkimuksen keskittäminen sosiaalityön johdon näyttöön perustuvan toiminnan ja työn arvioinnin osaamiseen tulisi tarpeeseen.