Käyttöliittymälaitteet autismikirjonkuntoutukseen suunnitelluissa laajennetun todellisuuden järjestelmissä

Abstract

Autismikirjon häiriön esiintyvyys on jopa viisitoista henkeä kymmentä tuhatta kohden. Vaikka parannuskeinoa autismille ei ole, voidaan siihen liittyviä oireita kuntouttaa. Perinteisien kuntoutuskeinojen lisäksi kuntoutukseen on kehitetty lukuisia laajennettuun todellisuuteen perustuvia järjestelmiä. Laajennettu todellisuus jaetaan virtuaalitodellisuuteen, lisättyyn todellisuuteen ja tehostettuun todellisuuteen. Se mahdollistaa interaktiivisten ja vaihtelevasti immersiivisten tilanteiden ja maailmojen kokemisen. Laajennetun todellisuuden järjestelmät tarjoavat autismikirjon häiriön kuntoutukseen turvallisen ja kontrolloitavan alustan, jossa kuntoutusta voidaan suorittaa. Lisäksi tämä on perinteiseen terapiaan nähden kustannustehokas kuntoutustapa. Tämän tutkielman tavoite on kartoittaa, millaisia virtuaalitodellisuusjärjestelmiä ja lisätyn todellisuuden järjestelmiä viime vuosina on kehitetty autismikirjon henkilöiden kuntoutukseen. Erityisesti järjestelmiä tarkastellaan käyttöliittymälaitteiden näkökulmasta. Tutkielma antaa yleiskuvaa siitä, mitä laitteita näissä järjestelmissä tyypillisesti käytetään ja mihin kuntoutuksen kohteeseen nämä järjestelmän kohdistuvat. Tarkastellut laajennetun todellisuuden järjestelmät on etsitty IEEE xploresta ja ne on julkaistu vuodesta 2012 lähtien. Järjestelmissä käytetyt käyttöliittymälaitteet on eritelty taulukkoon sisääntulo ja ulostulolaitteisiin. Taulukoissa esitetään myös jokaisen järjestelmän tarkempi kuntoutuskohde ja VR-järjestelmien kohdalla neliasteisella asteikolla niiden immersiivisyys. Tutkielman tulokset antavat kuvaa siitä, millaisia käyttöliittymälaitteita autismin kuntoutukseen suunnitelluissa VR- ja AR-järjestelmissä käytetään, mitä oireita niillä kuntoutetaan ja miten tarkasteltujen VRjärjestelmien fyysinen immersiivisyys vaihtelee.

Autism spectrum disorder affects up to fifteen people out of ten thousand. Even though there is no remedy for autism, its symptoms can be rehabilitated. Alongside of traditional ways of rehabilitation, numerous extended reality based systems have been developed. Extended reality is divided into virtual reality, augmented reality and mixed reality. Extended reality allows for experiencing interactive and varyingly immersive situations and worlds. Extended reality based systems offer autism spectrum disorder rehabilitation safe and controllable environments. Additionally, the costs are lower compared to traditional forms of rehabilitation. The purpose of this thesis is to chart what kinds of extended reality based systems have been developed for autism spectrum disorder rehabilitation in recent years. The systems are examined especially from a user interface device perspective. This thesis presents a general view of what devices are used in the systems under examination and what symptoms these systems target. The systems under examination have been searched from IEEE explore and have been published since the year 2012. The user interface devices used in these systems are divided into input and output devices and put into a table. The table also includes the system’s target of rehabilitation and regarding the VR systems, their immersiveness. This thesis provides a view of user interface devices used in both VR and AR systems designed for rehabilitation of autism. It also displays how immersiveness fluctuates among the VR systems under examination.