Kantojen korjuun vaikutukset tuoreen kangasmetsän kenttäkerroksen kasvillisuuteen

Abstract

Kiinnostus kantojen käyttöön energiapuuna kasvoi merkittävästi 2010-luvulla, ja muutamien vuosien ajan käyttö oli lähes 15 % metsähakkeen kokonaiskäytöstä lämpö- ja voimalaitoksissa. Sittemmin niiden käyttö on vähentynyt, mutta kantoja korjataan yhä erityisesti kuusivaltaisten kangasmetsien avohakkuualoilta osin myös juurikäävän torjumiseksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kantojen korjuun vaikutuksia kenttäkerroksen kasvillisuuteen avohakatuilla, laikkumätästetyillä tuoreen kangasmetsän kuusivaltaisten kasvupaikkojen uudistusaloilla yhdeksän vuotta hakkuiden jälkeen vertaamalla kantojen korjuualoja aloihin, joilta kantoja ei ollut nostettu. Kantojen korjuualoilla mineraalimaata paljastuu huomattavasti enemmän kuin pelkästään laikkumätästetyillä aloilla, ja maa-ainesten sekoittuminen on voimakkaampaa. Kasviyhteisöissä todettiin eroja kantojen korjuualojen ja pelkästään laikkumätästettyjen alojen välillä, mutta myös ehjän maanpinnan ja mineraalimaaksi paljastuneen maanpinnan kasvillisuuden välillä. Lajimäärä ja kokonaispeittävyys olivat suurempia kantojen korjuualoilla sukkession tässä vaiheessa. Valoa hyvin sietävät pioneerilajit metsälauha (Deschampsia flexuosa) ja maitohorsma (Epilobium angustifolium) valtasivat alaa molemmilla uudistusaloilla ja pinnoilla, erityisen peittävänä ehjällä maanpinnalla. Hiekkaisten, kuivien kankaiden indikaattorilaji kanerva (Calluna vulgaris) puolestaan hyötyi mineraalimaapinnan paljastumisesta. Varjoisammissa ja kosteammissa oloissa viihtyvä kliimaksilajien ryhmä, johon kuuluivat mm. mustikka (Vaccinium myrtillus) ja oravanmarja (Maianthemum bifolium), menestyivät paremmin ehjällä maanpinnalla. Verrattaessa uudistusalojen ehjän maanpinnan kasvillisuutta hakkaamattoman, päätehakkuuikäisen metsän kasvillisuuteen havaittiin, että tuoreen kangasmetsän tyyppilajin mustikan peittävyys oli uudistusaloilla vähentynyt radikaalisti päätehakkuuikäiseen metsään verrattuna. Erot kasviyhteisöissä kantojen korjuualojen, pelkästään laikkumätästettyjen alojen sekä päätehakkuuikäisen metsän välillä vahvistavat pääosin aiempien tutkimusten tuloksia. Kasvuolosuhteet muuttuvat kantojen korjuun myötä vielä voimakkaammin kuin pelkän laikkumätästyksen jälkeen, ja tämä näkyy kenttäkerroksen kasvillisuudessa vielä varhaisen sukkessiovaiheen jälkeenkin.

In Finland the interest to use stumps as a part of forest energy rose significantly during the 2010s and for a few years almost 15 % from all woodchip used in heat- and power plants were stumps. Since then, the usage has decreased, but stumps are still harvested especially from clear-cut spruce-dominated boreal forests, partly also to prevent root rot. Aim of this study was to find out how stump harvesting affects the field layer vegetation in clear-cut and mounded spruce-dominated boreal forest habitats by comparing stump harvested stands nine years after harvesting, to stands where stumps had been left on site. Stump harvesting exposes mineral soil layer remarkably more than mounding only. Also the mixing of soil layers is more intensive. There were differences in the plant communities between of stump harvesting stands and only mounded stands, but also between exposed mineral soil and undisturbed soil surface. Number of species and total coverage of the field layer vegetation were higher in stump removal areas in this stage of succession. Light-tolerant pioneer species Deschampsia flexuosa and Epilobium angustifolium took over the area in both stump harvesting and mounded stands, and also in both surfaces, especially undisturbed ground. Calluna vulgaris, the indicator species of sandy and dry heath forests, benefited from exposing the mineral soil. Climax species, including Vaccinium myrtillus and Maianthemum bifolium, thrive usually in a more shady and moist habitats, and that group of species succeeded better on undisturbed ground. When comparing the vegetation of stump harvesting and mounded areas to uncut mature forest vegetation, it was noticed that the cover of bilberry (Vaccinium myrtillus), the typical species in spruce-dominated boreal forests, was radically decreased in stump removal and mounded stands. Differences in the field layer vegetation between stump harvesting areas, only mounded stands and uncut mature boreal forests observed in this study, confirm the results of previous studies. Growth factors change much more heavily in stump harvesting than only mounded stands and the impacts are still visible in the field layer vegetation after early successional stages.