Show simple item record

dc.contributor.advisorLouhelainen, Jarmo
dc.contributor.advisorLehto, Joni
dc.contributor.authorHaapala, Tero
dc.date.accessioned2022-06-22T05:38:23Z
dc.date.available2022-06-22T05:38:23Z
dc.date.issued2022
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/81940
dc.description.abstractTämän tutkielman kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin erilaisia rikkivapaita biomassan jalostusmenetelmiä. Aluksi perehdyttiin erilaisiin happamiin, alkalisiin, hydrotermisiin, oksidatiivisiin ja organosolv -esikäsittelymenetelmiin, joiden lisäksi tutustuttiin ioninesteisiin sekä syväeutektisiin liuottimiin. Myöhemmin tarkasteltiin erilaisia alkalisia ja organosolv -kuidutusprosesseja. Tutkielman kokeellisessa osuudessa analysoitiin vaahteran erilaisissa olosuhteissa toteutettujen alkali–vetyperoksidiesikäsittelyjen (AHP-esik.) hydrolysaattien ja lisäksi niiden jälkeisten soodakeittojen mustalipeiden kemialliset koostumukset (ligniinipitoisuus, ligniinien painokeskimääräinen moolimassa sekä haihtuvien happojen ja hydroksihappojen pitoisuus). Vaahteran AHP-esikäsittelyt oli toteutettu joko 2,5 %:n tai 5,0 %:n H2O2-määrällä, 4 %:n, 6 %:n tai 8 %:n NaOH annoksella, 50 ℃:n tai 80 ℃:n lämpötilassa ja 60:n tai 120 minuutin käsittelyajalla. Referenssiesikäsittelyt oli toteutettu ilman H2O2:a. Soodakeitot oli toteutettu 20 %:n NaOH annoksella ja 170 ℃:n lämpötilassa, keittoajan ollessa 100 minuuttia. Erilaisten AHP-esikäsittelyjen havaittiin vaikuttavan vaihtelevin tavoin ja merkityksin hydrolysaattien kemialliseen koostumukseen, jonka havaittiin yleisesti koostuvan pääosin hapoista, ligniinipitoisuuden jäädessä verrattain vähäiseksi. Ankarampien AHP-esikäsittelyolosuhteiden huomattiin lähes poikkeuksetta kasvattavan sekä ligniinipitoisuutta että happojen määrää hydrolysaatissa. Muurahaishappopitoisuutta ja ligniinin painokeskimääräistä moolimassaa lukuunottamatta, merkittäviä eroja eri AHP- ja referenssiesikäsittelyjen välillä ei kuitenkaan havaittu. Mustalipeän kemiallisen koostumuksen havaittiin yleisesti ottaen riippuvan merkittävästi soodakeittoa edeltävästä esikäsittelystä. Referenssiesikäsittelyihin verrattuna, haihtuvien happojen pitoisuus ja ligniinin painokeskimääräinen moolimassa poislukien, soodakeittoa edeltävien AHP-esikäsittelyjen huomattiin vaikuttavan vaihtelevasti mustalipeän kemialliseen koostumukseen esikäsittelyolosuhteista riippuen. Tämän lisäksi eri vetyperoksidimäärällä havaittiin olevan vaikutusta muuhun kuin haihtuvien happojen pitoisuuteen, muista esikäsittelyparametreista kuitenkin riippuen.fi
dc.format.extent181
dc.language.isofi
dc.subject.otherbiomassa
dc.subject.otherkuidutus
dc.subject.otherrikkivapaa
dc.titleBiomassan rikkivapaat esikäsittely- ja kuidutusmenetelmät
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202206223546
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sciencesen
dc.contributor.laitosKemian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Chemistryen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineKemiafi
dc.contributor.oppiaineChemistryen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi4038
dc.subject.ysoesikäsittely


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record