Toistuvien ehdottomien vankeusrangaistusten merkityksiä miehen identiteetille
Tekijät
Päivämäärä
2022Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Tämän tutkimuksen päämääränä on tuottaa tietoa siitä, millä tavalla miehet kokevat ehdottomien vankeusrangaistusten vaikuttaneen heidän identiteettiinsä. Tutkimuksen kohderyhmänä on miehet, joilla on vähintään kaksi ehdotonta vankeusrangaistusta taustallaan. Tutkimusaineisto on kerätty teemahaastattelun keinoin haastattelemalla kuutta vankeusvankia suomalaisessa avovankilassa keväällä 2022. Tutkimusaineisto on analysoitu sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa kriittiseen miestutkimukseen, ja tutkimuksen keskeinen käsite on miehen identiteetti.
Tämän tutkimuksen perusteella ehdottomat vankeustuomiot vaikuttavat miehen identiteettiin monella tavalla. Vankila näyttäytyy psyykkisesti ja fyysisesti ahtaana tilana, johon mies vastoin hänen omaa tahtoaan asetetaan muiden miesvankien sekaan. Vankeus edellyttää vangin identiteetin haltuunottoa, johon kuuluu esimerkiksi tietynlaisten käytösnormien omaksuminen ja siviilielämän identiteettien lipuminen kauemmaksi. Vankilassa muun muassa isyys, seurustelusuhteet, seksuaalisuus ja tunteet saavat uudenlaisen merkityksen, millä on yhteys miehen identiteettiin. Vankeudet aiheuttavat identiteettien ristiriitaa. Ehdottomien vankeusrangaistusten merkitys ei jää vankilaan, vaan se vaikuttaa miehen identiteettiin myös siviilissä. Mies voi ehdottomilla vankeusrangaistuksilla lunastaa paremman aseman ja maineen rikollisissa piireissä. Vankeudet voivat siten vahvistaa rikollista identiteettiä. Lisäksi ehdottomat vankeudet voivat herättää miehessä halun auttaa muita, ohjata työ- ja koulutushaaveita sekä vaikuttaa miehen minäkuvaan positiivisesti ja negatiivisesti. Lisäksi haastateltavat kertoivat rikoksettoman identiteetin rakentumisen mahdollisuuksista. Tähän vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa kuntoutus, kokemus itsestä, sosiaalinen tuki, omat maskuliinisuuskäsitykset ja rikoksettomat tulevaisuuden suunnitelmat.
Tutkimus osoittaa ehdottomien vankeusrangaistusten monitahoisen vaikutuksen miehiin ja heidän identiteetteihinsä sekä kannustaa (vapautuneiden) vankien parissa työskenteleviä huomioimaan miehet moninaisena ryhmänä, joista jokaisella on omat yksilölliset tarpeensa.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29541]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Isänä vankilassa : vankeuden vaikutukset isyyteen ja isyyden vaikutukset vankeusrangaistuksen suorittamiseen
Koistinen, Anna (2022)Tutkielmani tuo esiin vankeuden vaikutuksia isyyteen ja isyyden vaikutuksia vankeusrangaistuksen suorittamiseen. Tutkielmassa tarkastellaan isyyden rooleja suhteessa vankirooliin, sekä vankilan vai-kutuksia ympäristönä ... -
Väkivalta, valtasuhteet ja miehen representaatio Hanya Yanagiharan romaanissa A Little Life
Helanne, Daniela (2023)Tutkielmassa tarkastellaan Hanya Yanagiharan A Little Life -teoksessa (2015) ilmeneviä väkivallan kuvauksia, niihin sisältyviä valtasuhteita ja niiden tapaa representoida miestä, niin väkivallan tekijänä kuin uhrina. Pyrin ... -
”Älkää unohtako valkoista heteromiestä.” : maskuliinisuuden representaatiot Paperi T:n esikoisrunokokoelmassa post-alfa (2016)
Rantalainen, Ella (2021)Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan maskuliinisuuden representaatioita Paperi T:n (Henri Pulkkinen) esikoisrunokokoelmassa post-alfa (2016). Työssä tutkitaan, miten runot rikkovat ja/tai toistavat hegemonista ... -
On ero miehellä ja miehellä : Kielitoimiston sanakirjan mieskuva
Huupponen, Krista (2021)Tämän maisterintutkielman aihe on Kielitoimiston sanakirjan (2018) mieskuva. Tutkimus asettuu eräänlaiseksi jatkumoksi suomen kielen yksikielisten sanakirjojen tutkimukselle, joissa on tutkittu mies- ja naiskuvia. Mieskuvan ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.