Show simple item record

dc.contributor.advisorKaronen, Petri
dc.contributor.advisorRäihä, Antti
dc.contributor.authorTernola, Pekka
dc.date.accessioned2022-06-16T06:43:19Z
dc.date.available2022-06-16T06:43:19Z
dc.date.issued2022
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/81774
dc.description.abstractSuomen sota oli osa ajanjaksoa, joka tunnetaan Euroopan historiassa Napoleonin sotina. Suomen historiassa ajanjakso muistetaan käännekohtana, jonka seurauksena Ruotsin valtakunnan itäinen osa eli nykyisen Suomen alue siirtyi osaksi Venäjän keisarikuntaa. Sota synnytti rauhankriisin, jossa yhteiskunnalle koituneita rasitteita pyrittiin ratkaisemaan esimerkiksi venäläisten aktiivisien rauhoittamispolitiikan keinoin. Tutkimus sijoittuu niin sanottuun uuteen sotahistoriaan, jossa huomio kiinnitetään varsinaisten sotatapahtumien sijaan sodan ympärillä vaikuttaneisiin ilmiöihin. Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan Suomen sodan aikaisia rasituksia ja sodasta rauhaan palaamisen prosessia Hämeenlinnan kaupungissa vuosina 1808–1809. Rauhantilaan palaaminen alkoi kaupungissa vain viikko sodan alkamisen jälkeen, kun venäläiset joukot saapuivat Hämeenlinnaan. Tapahtumia tarkastellaan ennen kaikkea kaupungin paikallishallinnon sekä asukkaiden näkökulmasta. Tutkimukseni lähteinä toimivat Hämeenlinnan raastuvanoikeuden konseptituomiokirjat, maistraatinistuntojen pöytäkirjat sekä maaherran ja venäläisten hallituskonseljin välinen kirjeenvaihto. Hämeenlinnassa suurimmat rasitteet paikallisille tuottivat Venäjän armeijan vaatimat kyyditykset, elintarvikkeiden otot sekä sotilaiden majoittaminen kaupunkilaisten asuntoihin. Lisärasituksia tuottivat liikkuvien joukkojen mukana levinneet kulkutaudit sekä elintarvikepula. Näiden lisäksi väestön epäilevä suhtautuminen uuteen esivaltaan tuotti haasteita niin venäläisille kuin näiden käskyjen välittäjänä toimineelle kaupungin paikallishallinnolle. Tutkimusmenetelmänä on rauhankriisin teoreettinen viitekehys, joka tarkastelee yhteiskunnan rauhaan palaamisen haasteita. Tutkimuksen näkökulma on mikrohistoriallinen, sillä laajempien ilmiöiden vaikutusten tarkastelu tapahtuu pikkukaupungin paikallisyhteisön tasolla. Paikallisyhteisön ja yksittäisten henkilöiden rauhoittuminen ja sopeutuminen uuteen tilanteeseen tapahtui paitsi venäläisten harjoittaman rauhoittamispolitiikan avulla ulkopuolelta, mutta myös paikallisyhteisön sisältä käsin.fi
dc.format.extent76
dc.language.isofi
dc.subject.otherrauhankriisi
dc.subject.othersotarasitukset
dc.subject.otherrauhoittamispolitiikka
dc.titleKun sotaa ei ollutkaan : rauhaan palaamisen problematiikkaa Hämeenlinnassa 1808–1809
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202206163383
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosHistorian ja etnologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of History and Ethnologyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineSuomen historiafi
dc.contributor.oppiaineFinnish Historyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi3031
dc.subject.ysosota-aika
dc.subject.ysohistoria
dc.subject.ysosotahistoria
dc.subject.ysoHämeenlinna
dc.subject.ysosodat
dc.subject.ysopaikallisyhteisöt
dc.subject.ysomikrohistoria
dc.subject.ysokaupungit
dc.subject.ysosotilaat


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record