Circular Economy Solution and their Economic Impacts in Construction Companies Operating in Finland

Abstract

Kiertotalous on kokonaisvaltainen lähestymistapa talouskehitykseen. Se pyrkii vastaamaan globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen irti kytkemällä ympäristöpaineet talouskasvusta. Kasvavasta suosiosta huolimatta kiertotalouden käyttöönotto rakennusalalla on vasta alussa. Kokonaisvaltaisesti kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi kiertotalouden mukaisten käytäntöjen jalkauttaminen rakennusalalle on avainasemassa. Kiertotalouden ympäristövaikutuksia on tutkittu melko laajasti, koska ne ovat avaintekijöitä sen ja lineaarisen talousmallin välillä. Jotta kiertotalous voisi korvata lineaarisen mallin tulee sen olla myös taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto. Tästä syystä tämän opinnäytetyön päätavoitteena on selvittää kiertotalouden käyttöönottoon liittyviä taloudellisia vaikutuksia Suomessa toimivissa rakennusyrityksissä. Taloudellisten vaikutusten ymmärtämiseksi on tiedettävä, millaisista kiertotalousratkaisuista ne johtuvat. Tästä syystä opinnäytetyön toisena tavoitteena on tunnistaa, mitä kiertotalousratkaisuja rakennusalan yritykset ovat ottaneet Suomessa käyttöön. Lisäksi tässä opinnäytetyössä tarkastellaan toteutettujen kiertotalousratkaisuiden taloudellisiin vaikutuksiin liittyviä mittauskäytäntöjä. Aiheisiin etsitään vastauksia kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän kautta, joka perustuu seitsemään puolistrukturoituun haastatteluun seitsemästä eri Suomessa toimivasta rakennusalan yrityksestä.

Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että rakennusvaiheen kiertotalousratkaisut liittyvät pääosin jätehuoltoon, kestävään hankintaan, sekä yhteistyöhön ja tutkimukseen. Kiertotalousratkaisujen taloudelliset vaikutukset koettiin tutkimukseen osallistuneiden rakennusyritysten toimesta pääosin myönteisinä, etenkin pitkällä aikavälillä. Taloudelliset hyödyt liittyvät pääasiassa lisääntyneisiin liiketoimintamahdollisuuksiin, jätehuollon kustannussäästöihin sekä materiaali- ja energiatehokkuuteen, kun taas kustannukset liittyivät pääasiassa tutkimus- ja kehitysinvestointeihin, kierrätysmateriaalien korkeisiin kustannuksiin ja henkilöstön koulutuskustannuksiin. Toistaiseksi käytössä on hyvin vähän mittauskäytäntöjä liittyen kiertotalousratkaisuiden käyttöönoton onnistumiseen ja niiden taloudellisten vaikutusten seuraamiseen, mutta kiinnostusta niitä kohtaan on selvästi.

Circular Economy (CE) is a systemic approach to economic development designed to tackle global challenges such as climate change and biodiversity loss by decoupling economic growth from environmental pressure. Despite its growing popularity, the implementation of CE in the construction industry is still in its infancy stage. In securing an environmentally, socially, and economically sustainable future, the implementation of CE in the construction industry plays a crucial role. The environmental impacts of CE implementation have been quite broadly studied because they are the key aspects that distinguish it from the linear model. However, for the CE to emerge as the new standard economic model, it must also provide economic growth along with environmental sustainability. Hence, the main objective of this thesis is to explore the economic impacts of CE implementation in construction companies operating in Finland. To understand the economic impacts, it is necessary to know from what kind of CE practices they arise. Therefore, the secondary objective is to identify what CE practices construction companies have implemented in their operations in Finland. Finally, this thesis also sheds light on measurement practices associated with the economic impacts of implemented CE practices. The topics are explored by conducting a qualitative study based on seven semi-structured interviews within seven different construction companies that operate in Finland.

The research findings show that CE practices implemented during the construction phase are often associated with waste management, cooperation and research, and sustainable procurement. The economic impacts of CE implementation are mainly perceived as positive, especially in the long-term, by the companies that participated in the study. The positive economic impacts are primarily associated with increased business opportunities, cost savings from waste management, and material and energy efficiency. In contrast, costs were mainly associated with investments in research and development, high costs of recycled materials, and costs concerning the training of employees. Very few measurement practices to monitor the success of CE implementation and economic impacts related to it are currently in use. However, there is clearly interest in them in the field.