Venäjän informaatiopsykologinen sodankäynti : Suomen torjunta- ja varautumistoimenpiteiden määrittely

Abstract

Suomen informaatiopsykologisen puolustuksen järjestämisestä on olemassa vähän tutkimustietoa. Pro gradun tarkoitus oli muodostaa käsitys Suomen kansallisesta varautumisesta informaatiopsykologiseen sodankäyntiin, sen toimijoista, vastuista ja toimintaperiaatteista. Tarkastelin informaatiosodankäyntiä sekä hyökkäyksellisenä, vaikuttamiseen pyrkivänä että puolustuksellisena, siltä suojautuvana toimintana. Teoreettinen viitekehys muodostui aiemmasta tutkimuksesta Neuvostoliiton ja Venäjän informaatiosodankäynnistä, aiheen suomalaisesta näkökulmasta sekä informaatiovaikuttamiselta suojautumisesta. Informaatiosodankäynti ymmärretään Suomessa ja Venäjällä eri tavalla. Venäjällä on sille pitkä historia ja se yhdistää informaatioteknisen ja -psykologisen vaikuttamisen, kun taas Suomessa ne ovat käsitteellisesti ja hallinnollisesti eri asioita. Tutkimusmenetelmänä käytin grounded theorya, joka soveltuu tutkimuskohteisiin, joista ei ole riittävästi aiempaa tutkimusta. Tutkimusaineisto koostui valtionhallinnon julkisista strategioista, selonteoista ja ohjeista vuosilta 2016–2021, jotka käsittelevät informaatiovaikuttamista, sen muodostamia uhkia ja siihen varautumista. Aineistoa täydensi yhdeksän informaatiovaikuttamisen asiantuntijoiden tai virkamiesten haastattelua. Tutkimustuloksena syntyi grounded theoryn avulla ydinkategorian ympärille rakentuva teoria, joka perustuu aineistosta löydettyjen käsitteiden luokitteluun. Suomen varautumisen keskeiseksi selittäväksi tekijäksi eli ydinkategoriaksi nousi informaatiopsykologisen sodankäynnin uhan kohde, joka jakautui kolmeen kategoriaan: 1) poliittiseen päätöksentekoon, 2) viranomaistoimintaan ja luottamusyhteiskuntaan sekä 3) demokratiaan ja länsimaisiin arvoihin. Varautumistoimijat ja toimenpiteet on tuloksissa eritelty sen ympärille ja jäsennetty taulukkoon kategorioittain teorian tueksi. Johtopäätöksissä todetaan, että Suomessa ei ole vastuuviranomaista, joka torjuisi informaatiopsykologista vaikuttamista tai yhdistäisi teknisen ja kognitiivisen varautumisen. Jokaisen viranomaisen varautumisvelvollisuutta tuetaan ja koordinoidaan Valtioneuvoston kanslian toimesta sekä erilaisin verkostoin ja yhteistyöfoorumein. Informaatiopsykologista vaikuttamista ei voida estää, mutta sitä voidaan sietää. Siihen vastataan faktoja korostavalla, arvopohjaisella ja luottamusta vahvistavalla viestinnällä, joka punnitsee harkitusti hyödyt ja haitat. Yhteiskunnan tasolla vahvistamalla viranomaisluottamusta ja ehkäisemällä polarisaatiota vähennetään vihamielisen toimijan hyökkäystilaa ja epäluottamuksen kylvämistä.

Research about Finland´s information psychological defense has not been published. Purpose of this thesis is to create a picture of Finland´s national preparedness on information psychological warfare, actors, responsibilities, and procedures. In this Master´s thesis I observed information warfare from aggressors’ perspective as influencing activity as well as from defenders’ view, how to prepare on it. Theoretical framework consists of earlier research on Soviet and Russian information warfare, Finland´s point of view on topic and literature about protecting on information influence. There is different understanding on information warfare between Finland and Russia. Russia has competence and history on it as it connects information technological and psychological influence whereas in Finland these are different topics both in conceptual and or-ganizational level. Research method was grounded theory which as a qualitative method is suitable for research topics where only limited amount of research has been published. Research material consists of Governments and de-partments official strategies, reports, threat evaluations and instructions in 2016-2021 on information influence, information threats and preparing for them. In addition, material includes nine interviews with officials and national experts of information warfare. As a result of grounded theory emerged a theory which was based around core category found from the research material. Core variable of Finland´s preparedness was target of information psychological warfare which consisted of three subcategories: 1) political decision making, 2) authorities and trust society and 3) democracy and western values. Actors and procedures of Finland´s preparedness were itemized around core variable and formed in table to support the theory. In conclusions I noted that one spe-cific authority which responses to or combines technological and cognitive preparedness in information psychological warfare in Finland doesn’t exist. Responsibility of every authority to be prepared is supported and coordinated by Prime Minister’s office in addition to various networks and joint platforms. Information psychological warfare cannot be prevented but it needs to be tolerated. Finland responses to it with values based and trust bolstering public communication deliberately considering pros and cons. In societal level, by strengthening trust to authorities and preventing deepening polarization Finland narrows room for hostile actors to seed mistrust to society.