"Katsos on niin paljon väkeä joka ei sov kevääseen eikä kesään eikä syksyyn" : talvi kaapin metaforana Tove Janssonin teoksessa Taikatalvi
Tutkielmassa tarkastellaan Tove Janssonin muumiromaania Taikatalvi (alkuteos Trollvinter, 1957) vastustavalla queer-luennalla. Vastustavan queer-lukemisen avulla pyritään lukemaan romaanista esiin uusia lukijapaikkoja sekä pohtimaan ja kyseenalaistamaan teoksen maailmassa mahdollisesti esiintyviä normeja. Taikatalvea tarkastellaan queer-teoreetikko Eve Kosofsky Sedgwickin luoman kaapin käsitteen kautta, jonka Sedgwick teoretisoi teoksessaan Epistemology of the closet (1893). Tutkielmassa Muumilaakson talvi tulkitaan kaapin metaforaksi. Tutkimuksen relevanttiutta perustellaan normien kyseenalaistamisella, uusien lukijapaikkojen lisäämisellä, sekä muumiromaanien yhä nykyäänkin suurella suosiolla. Tutkimuksella pyritään nostamaan Taikatalvi-teosta entistä enemmän muumi- ja kirjallisuudentutkimuksen kentälle, sekä tuomaan kyseisille tutkimuskentille myös lisää queer-teoriaa osoittaen samalla teorian tuomia mahdollisuuksia muumiromaanien tutkimisessa.
Tutkimuksen teoreettinen pohja on sukupuolen tutkimukseen kuuluvassa queer-tutkimuksessa. Teosta luetaan vastustavan queer-lukemisen strategialla ja tulkinnassa hyödynnetään Eve Kosofsky Sedgwickin Epistemology of the closet -teosta (1893), jossa tarkastellaan länsimaisen kulttuurin kontekstissa homoseksuaalisuutta ja teoretisoidaan kaapin käsite. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään aiempaa muumitutkimusta sekä queer-kirjallisuuden tutkimusta. Tulkinnassa Muumipeikko herää huomaamaan itselleen vieraan ja toisenlaisen maailman, talven, joka symboloi tutkimuksessa kaappia, salaisuutta. Kaapin metaforaan liitetään sekä salaisuuksien ja niiden paljastumisen, että tietämisen ja ei-tietämisen väliset jännitteet, joita teoksessa esiintyy paljon ja jotka tiivistyvät Muumipeikon hahmossa.
Tutkielma osoittaa, että Taikatalvi on täynnä salaamisen ja paljastumisen välisiä jännitteitä. Muumipeikolle talvi on arvokas ja tarpeellinen kokemus. Talvi tuo Muumipeikolle mahdollisuuden nähdä ja tutustua maailmaan, josta hän ei ole aiemmin ollut tietoinen ja hän löytää uusia tapoja olla itsensä ja muiden kanssa. Lisäksi hän löytää uudenlaisen yhteisön oman perheensä rinnalle. Tutkimus myös näyttää, kuinka teoksessa vieras toiseus ja outous onnistutaan purkamaan lopulta onnelliseksi lopuksi.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5358]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Ajan esitys ja lineaarisen ajan murtaminen Tove Janssonin teoksessa Sent i november
Nieminen, Tarja (2008) -
Ulkomaalaiset lukijat ja sitkeä peikko : Tove Janssonin ja hänen teostensa herättämät paikkakokemukset
Amey, Evgenia (Kulttuurintutkimuksen seura, 2022)Teksti on käännös lektiosta, joka esitettiin 3.11.2021 Jyväskylän yliopistossa pidetyssä väitöstilaisuudessa. Lektio perustuu Evgenia Ameyn väitöskirjaan “Ideal Absence and Situated Readers: Experiencing Space Through ... -
"Seitsemäntoista vuotta valeasun sisällä sai riittää" : päähenkilön ja queer-identiteetin kehitys Riina Mattilan romaanissa Järistyksiä
Väätäinen, Elia (2022)Tutkimuksessani käsittelen Riina Mattilan romaania Järistyksiä (2018) queer-identiteetin kehittymisen näkökulmasta. Hyödynnän tutkielmassani queer-teoriaa ja -sanastoa sekä kehitysromaanin teoriaa. Pyrin tutkimuksellani ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.