Liikuntaa opettavien opettajien koetun opetuspätevyyden vaikutus oppitunneilla koettuihin tunteisiin

Abstract

Jokaisella opettajalla on oma kokemus omasta opetuspätevyydestä. He myös kokevat jatkuvasti erilaisia tunteita opetuksen aikana. Näillä tekijöillä on suuri vaikutus opettajien työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Oppilaiden tunteita sekä koettua pätevyyttä oppitunneilla on tutkittu reilusti, mutta vastaava opettajiin kohdistunut tutkimus on ollut vähäistä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää liikuntaa opettavien opettajien koetun opetuspätevyyden vaikutusta oppituntien aikaisiin tunteisiin (viihtyminen, suuttumus ja ahdistuneisuus) sekä sukupuolen, pohjakoulutuksen ja työkokemuksen tuomia eroja koettuun opetuspätevyyteen sekä tunteisiin. Tutkimuksen teoreettisessa osassa käsiteltiin tunteita, liikunnanopettajan työtä, tunteita opettajan työssä, koettua pätevyyttä ja minäpystyvyyttä, koettua pätevyyttä opetustyössä sekä tunteiden vaikutusta koettuun pätevyyteen.

Tutkimuksen kohteena olivat peruskoulussa liikuntaa opettavat opettajat. Tutkimukseen osallistui 288 opettajaa, joista 108 oli miehiä, 178 naisia ja kaksi ei halunnut sanoa sukupuoltaan. Tutkimukseen vastanneet opettajat työskentelivät Suomen isoimmissa kaupungeissa. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselyllä, minkä pohjana oli Frenzelin ym. (2016) kehittämä Teacher Emotion Scale -mittari ja tulokset analysoitiin määrällisesti SPSS-ohjelmalla korrelaatiokertoimilla, lineaarisella regressioanalyysilla, yksisuuntaisella varianssianalyysillä sekä riippumattomien otosten t-testillä.

Koetulla opetuspätevyydellä todettiin olevan yhteys tunteisiin. Koettu pätevyys selitti 22 % viihtymistä sekä ahdistuneisuutta ja 14 % suuttumusta. Sukupuolella ei ollut suurta eroa, mutta naiset viihtyivät hieman miehiä enemmän oppitunneilla, kun taas miehet kokivat enemmän suuttumusta sekä koettua pätevyyttä. Pohjakoulutuksella ei ollut merkittävää vaikutusta tunteiden kannalta, mutta liikuntatieteiden maisterit kokivat enemmän koettua pätevyyttä kuin kasvatustieteiden maisterit. Myöskään työkokemuksella ei ollut merkitsevää vaikutusta koettuun opetuspätevyyteen tai koettuihin tunteisiin.

Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että koettu pätevyys ja oppitunnin aikaiset eri tunteet ovat yhteydessä toisiinsa. Parempi koettu opetuspätevyys edesauttaa positiivisten tunteiden kokemusta opetuksessa. Myös tunteilla on vaikutusta koettuun pätevyyteen, jolloin positiiviset tunnekokemukset nostavat ja negatiiviset tunnekokemukset laskevat opetuspätevyyttä. Jatkossa tulisi tutkia lisää opettajien tunteita ja koettua pätevyyttä, jotta niiden kautta voitaisiin paremmin vaikuttamaan opettajien työhyvinvointiin.

Every teacher has their own experience of perceived teaching competence. They also continuously experience different emotions during teaching. These factors have substantial effect on teachers’ well-being and coping at work. Students’ emotions and perceived competence during lessons has been researched comprehensively, but the research of these issues among teachers has been lesser. The aim of this research was to examine the effect of perceived teaching competence on emotions (enjoyment, anger and anxiety) during lessons, and the effect of gender, education and work experience on the perceived competence and emotions among those teachers who teach physical activity. The theoretical part of this research discusses emotions, the work of PE teachers, emotions in teacher’s work, perceived competence and self-efficacy, perceived competence in teaching and the effect of emotions in perceived competence.

The subject of this research was teachers who teach physical education in a comprehensive school. There were 288 teachers who participated in this research, of whom 108 were men, 178 were women and two participants did not want to specify their gender. The participants worked in the biggest cities of Finland. The data for the research was collected with a survey, which was based on a Teacher Emotions Scales developed by Frenzel et al. (2016) and the results were analysed quantitatively by using SPSS-program correlation coefficient, linear regression, one-way analysis of variance and independent samples t-test.

The research found that perceived teaching competence is linked to emotions. Perceived teaching competence explained 22-% of enjoyment and 14-% of anger. There were no big differences between genders, but women were found to enjoy lessons slightly more than men, whereas men experienced more anger and perceived teaching competence. Education was not found to be a substantial factor relative to emotions, but those with a degree of Master of Science (Sport and Health Sciences) experienced more perceived teaching competence than those with a degree of Master of Arts (Education). Likewise, work experience was not found to have a substantive effect on perceived teaching competence or experienced emotions.

On the bases of this research can be stated, that perceived teaching competence and emotions during lessons are interrelated. Higher perceived teaching competence promotes experiencing positive emotions during teaching. Emotions also have an effect on perceived teaching competence, for positive emotions increase and negative emotions decrease perceived teaching competence. Future research should be carried out on teachers’ emotions and perceived teaching competence in order to be able to better influence of teachers’ well-being at work.