Juniorijalkapalloilijoiden nopeus- ja nopeusvoimaominaisuudet pituuskasvun huippuvaiheen aikana

Abstract

Biologinen kehitys, kuten pituuden ja painon lisääntyminen sekä niiden ajoittuminen vaikuttavat huomattavasti juniorijalkapalloilijoiden fyysiseen suorituskykyyn ja pelaajien välisiin yksilöllisiin eroihin. Nämä tulisi osata huomioida päivittäisessä harjoittelussa vuodesta toiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla, miten biologinen kehittyminen ja pituus-painosuhde vaikuttavat pelaajien nopeuden ja nopeusvoimaominaisuuksien kehittymiseen. Tavoitteena oli samalla arvioida keskimääräistä kehitysnopeutta murrosiässä. Tutkimus toteutettiin retrospektiivisesti Eerikkilän jalkapallon valmennus-, tutkimus- ja kehitystoiminnan keskuksen kanssa. Yhteensä tutkimukseen osallistua 233 juniorijalkapalloilijaa. Kaikki koehenkilöt olivat poikia. Eerikkilässä on toteutettu juniorijalkapalloilijoille nopeus- ja nopeusvoimaominaisuuksiin keskittyviä kenttätestejä ja antropometrisia mittauksia. Pelaajien kehittymistä arvioitiin kahden eri mittauskerran välillä. Tutkimuksessa koehenkilöt jaoteltiin neljään eri ryhmään heidän pituuskasvun huippuvaiheen mukaan. Kaikki ryhmät kehittyivät tilastollisesti merkitsevästi nopeus- ja nopeusvoimaominaisuuksia mittaavissa testeissä. Biologisesti vanhimmat saavuttivat kaikissa muista testeissä paitsi suunnanmuutostestissä suurimman kehitysnopeuden, mutta kehityksen kehitysnopeus ei eronnut muiden ryhmien kehitysnopeudesta tilastollisesti merkitsevästi missään testissä. Kronologisen iän muutos, pituus ja paino korreloivat systemaattisesti eri testituloksien kanssa. Osa korrelaatioista oli tilastollisesti merkitseviä. Biologinen kehittyminen vaikuttaa huomattavasti juniorijalkapalloilijoiden fyysiseen suorituskykyyn ja testituloksiin, varsinkin murrosiässä pituuskasvun huippuvaiheen aikana. Paikallisittain urheiluopistoilla ja alueiden isoimmilla seuroilla tulee olla resursseja kouluttaa ja jakaa tietoa PHV:sta ja sen vaikutuksista päivittäiseen harjoitteluun, testituloksiin ja juniorijalkapalloilijoiden kokonaisvaltaiseen kehittymiseen. Lisäksi tulisi pystyä hyödyntämään PHV:n aikana ja jälkeen olevat herkkyyskaudet. Tässä tutkimuksessa pääpaino oli kokonaan fyysisessä suorituskyvyssä, tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista tutkia esimerkiksi biolog