Another Vietnam? : vertaileva tutkimus Korean ja Vietnamin sodan lehdistönarratiivien kehityksestä The New York Timesissa ja The Wall Street Journalissa 1945-1980

Abstract

Työn tarkoituksena on muodostaa ja vertailla kahta makrohistoriallista lehdistönarratiivia; yhtä Korean sodasta ja yhtä Vietnamin sodasta. Työn tutkimuskysymyksinä ovat: “Miten Korean- ja Vietnamin sotien kollektiiviset lehdistönarratiivit vertautuvat keskenään The New York Timesin ja The Wall Street Journalin artikkeleissa?”, sekä “Voidaanko Korean sodasta löytää samankaltaista yleisen mielipiteen kehityskaarta kuin Vietnamin sodasta?” Alkuperäislähteinä näille narratiiveille toimivat ProQuest Historical Newspapersin The New York Timesin ja The Wall Street Journalin verkkoarkiston artikkelit. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on rakennettu hyödyntäen osia vertailevasta historiantutkimuksesta, narratologiasta, diskurssianalyysistä ja käsitehistoriasta. Työ kattaa sotien uutisoinnin vuodesta 1945 aina vuoteen 1980 saakka ja perustuu yhteensä yli 1900 artikkelin otannalle. Vertailun helpottamiseksi sodat jaettiin ajallisesti eri pituisiin mutta sisällöllisesti yhteneviin tarkastelujaksoihin: sotia edeltävään uutisointiin, sotien syttymiseen, sotien eskalaatioon, sotien de-eskalaatioon ja sotien jälkeiseen uutisointiin. Tulokset olivat pääosin linjassa hypoteesini kanssa, jossa oletin, ettei Korean sodasta havaittaisi yhtä voimakasta yleisen mielipiteen kehityskaarta kuin Vietnamista. Vietnamin sodan pidempi kesto aiheutti lehdistössä selvästi havaittavan yleisen mielipiteen vaiheittaisen kääntymisen sotaa vastaan. Koreassa lehdistön esittämä kritiikki ei puolestaan päässyt kehittymään samaan mittakaavaan, jääden Yhdysvaltojen määrätiedottomuuden toistuvaksi kritisoimiseksi. Tämä kritiikki ei kokenut sodan aikana juuri muutosta, toisin kuin Vietnamin sodassa, jossa ongelman voidaan katsoa muuttuneen ulkopoliittisesta sisäpoliittiseksi sodan kuluessa. Pinnallisesti tarkasteltuna konfliktien lehdistönarratiivien voitaisiin nähdä seuranneen lähes samoja polkuja melkein sotien loppuun saakka. Korea ja Vietnam oli molemmat ennen sotaa jaettu pohjois-etelä akselilla kahtia ja ne odottivat yhdistymistä. Molemmat sodat leimattiin aluksi Yhdysvalloissa jaloksi taisteluksi kommunismin leviämisen estämiseksi. Lisäksi molemmat sodat laajenivat odotettua kalliimmiksi. Vasta päätösvaiheissaan sodat erosivat merkittävästi. Yhdysvallat joutui, kotirintaman tuen alkaessa heiketä liialti sodan jatkamiseksi, hylkäämään Etelä-Vietnamin ennen kuin maa oli valmis ottamaan sotavastuun harteilleen. Lehdistön esittämät narratiivit erosivat kuitenkin merkittävästi näistä pinnallisista samankaltaisuuksista. Sotien alussa lehdistö suhtautui Koreaan merkittävästi positiivisemmin ja läheisemmin. Vietnamia puolestaan kuvailtiin ja käsiteltiin hyvin etäisesti ja välinpitämättömästi. Sotien syttyminen pohjusti myös hyvin erilaisten narratiivien syntymistä. Vietnamin sodan hitaampi eskaloituminen tarjosi aikaa maan ongelmien perusteellisemmalle analysoimiselle osana uutisointia. Sotien lopulla Vietnamia koskenutta uutisointia hallitsee yleisen mielipiteen voimakas kääntyminen sotaa vastaan, jonka seurauksena sota miellettiin sen päätyttyä tabuksi. Suhtautuminen Etelä-Koreaan puolestaan oli sodan lopulla ja sen jälkeen verrattain positiivista ja avointa.