Another Vietnam? : vertaileva tutkimus Korean ja Vietnamin sodan lehdistönarratiivien kehityksestä The New York Timesissa ja The Wall Street Journalissa 1945-1980
Työn tarkoituksena on muodostaa ja vertailla kahta makrohistoriallista lehdistönarratiivia; yhtä
Korean sodasta ja yhtä Vietnamin sodasta. Työn tutkimuskysymyksinä ovat: “Miten Korean- ja
Vietnamin sotien kollektiiviset lehdistönarratiivit vertautuvat keskenään The New York Timesin ja
The Wall Street Journalin artikkeleissa?”, sekä “Voidaanko Korean sodasta löytää samankaltaista
yleisen mielipiteen kehityskaarta kuin Vietnamin sodasta?” Alkuperäislähteinä näille narratiiveille
toimivat ProQuest Historical Newspapersin The New York Timesin ja The Wall Street Journalin
verkkoarkiston artikkelit. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on rakennettu hyödyntäen osia
vertailevasta historiantutkimuksesta, narratologiasta, diskurssianalyysistä ja käsitehistoriasta. Työ
kattaa sotien uutisoinnin vuodesta 1945 aina vuoteen 1980 saakka ja perustuu yhteensä yli 1900
artikkelin otannalle. Vertailun helpottamiseksi sodat jaettiin ajallisesti eri pituisiin mutta
sisällöllisesti yhteneviin tarkastelujaksoihin: sotia edeltävään uutisointiin, sotien syttymiseen,
sotien eskalaatioon, sotien de-eskalaatioon ja sotien jälkeiseen uutisointiin.
Tulokset olivat pääosin linjassa hypoteesini kanssa, jossa oletin, ettei Korean sodasta havaittaisi
yhtä voimakasta yleisen mielipiteen kehityskaarta kuin Vietnamista. Vietnamin sodan pidempi
kesto aiheutti lehdistössä selvästi havaittavan yleisen mielipiteen vaiheittaisen kääntymisen sotaa
vastaan. Koreassa lehdistön esittämä kritiikki ei puolestaan päässyt kehittymään samaan
mittakaavaan, jääden Yhdysvaltojen määrätiedottomuuden toistuvaksi kritisoimiseksi. Tämä
kritiikki ei kokenut sodan aikana juuri muutosta, toisin kuin Vietnamin sodassa, jossa ongelman
voidaan katsoa muuttuneen ulkopoliittisesta sisäpoliittiseksi sodan kuluessa.
Pinnallisesti tarkasteltuna konfliktien lehdistönarratiivien voitaisiin nähdä seuranneen lähes samoja
polkuja melkein sotien loppuun saakka. Korea ja Vietnam oli molemmat ennen sotaa jaettu
pohjois-etelä akselilla kahtia ja ne odottivat yhdistymistä. Molemmat sodat leimattiin aluksi
Yhdysvalloissa jaloksi taisteluksi kommunismin leviämisen estämiseksi. Lisäksi molemmat sodat
laajenivat odotettua kalliimmiksi. Vasta päätösvaiheissaan sodat erosivat merkittävästi.
Yhdysvallat joutui, kotirintaman tuen alkaessa heiketä liialti sodan jatkamiseksi, hylkäämään
Etelä-Vietnamin ennen kuin maa oli valmis ottamaan sotavastuun harteilleen. Lehdistön esittämät
narratiivit erosivat kuitenkin merkittävästi näistä pinnallisista samankaltaisuuksista. Sotien alussa
lehdistö suhtautui Koreaan merkittävästi positiivisemmin ja läheisemmin. Vietnamia puolestaan
kuvailtiin ja käsiteltiin hyvin etäisesti ja välinpitämättömästi. Sotien syttyminen pohjusti myös hyvin
erilaisten narratiivien syntymistä. Vietnamin sodan hitaampi eskaloituminen tarjosi aikaa maan
ongelmien perusteellisemmalle analysoimiselle osana uutisointia. Sotien lopulla Vietnamia
koskenutta uutisointia hallitsee yleisen mielipiteen voimakas kääntyminen sotaa vastaan, jonka
seurauksena sota miellettiin sen päätyttyä tabuksi. Suhtautuminen Etelä-Koreaan puolestaan oli
sodan lopulla ja sen jälkeen verrattain positiivista ja avointa.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29750]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Sanoma, lähettäjä, kulttuuri : lehdistöhistorian tutkimustraditiot Suomessa ja median rakennemuutos
Vuorio, Kaija (Jyväskylän yliopisto, 2009) -
“Hell no, we won’t go” : Vietnamin sodasta käyty keskustelu afroamerikkalaisten järjestöjen johtavissa lehdissä 1966-1970
Saine, Kristian (2020)Tämä kandidaatintutkielma tarkastelee 1960-luvun tunnettujen afroamerikkalaisten järjestöjen kannanottoja, keskusteluja ja suhtautumista Vietnamin sotaa kohtaan niiden omien sanomalehtijulkaisujen kautta tutkittuna. ... -
Goodbye Lenin : Neuvostoliiton hajoamisen käsittely ja kylmän sodan jälkeisen maailman spekulointi Yhdysvaltain mediassa 1987-1991
Ranta, Lasse (2011)Tässä tutkielmassa kuvaan, miten Yhdysvaltain media reagoi Neuvostoliiton muutosprosessiin ja hajoamiseen vuosina 1987-1991, jolloin Neuvostoliitossa oli käynnissä Mihail Gorbatshovin ajama uudistuspolitiikka. Tutkielmassa ... -
"All Tito wants is a little bit of unity" : kuva Titon Jugoslaviasta The New York Timesissa vuosina 1969- 1971
Norontaus, Mikko (2012)Irtauduttuaan Neuvostoliiton johtamasta Itä-Euroopan kommunistimaiden liittoumasta 1940- luvun lopulla Titon johtama Jugoslavia kehittyi kylmän sodan aikana omaa tietään kulkevaksi sosialistiseksi valtioksi, joka oli ... -
Vihollinen keskuudessamme : maiden saksalaisista käyty lehdistökeskustelu Britanniassa, Suomessa ja Venäjällä ensimmäisen maailmansodan alusta loppukesästä 1914 Lusitanian uppoamiseen toukokuussa 1915
Havu, Tapio (2018)Saksasta tuli vihollisvalta Britannialle, Venäjälle ja Suomelle Venäjän osana ensimmäisen maailmansodan sytyttyä. Tutkielmassa analysoin Britannian, Venäjän ja Suomen lehdistön suhtautumista maansa saksalaisvähemmistöön ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.