Hyvinvointia lukioon : hyvinvointitutoreiden ja vastuuopettajien kokemuksia Hyvinvointia lukioon -kehittämishankkeesta

Abstract

Suomalaisnuorten hyvinvointi on heikentynyt viime vuosina (THL 2021b). Lisäksi keväällä 2020 alkanut koronaviruspandemia on aiheuttanut edelleen huolta nuorten hyvinvoinnista ja jaksamisesta (Wennberg ym. 2020; Kauppinen ym. 2021). Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Hyvinvointia lukioon -kehittämishankkeen toteuttamista kolmessa eri lukiossa. Tarkoituksena oli selvittää hyvinvointitutoreiden eli Hyvinvointitutor-koulutuksen saaneiden lukiolaisten ja lukioiden vastuuopettajien kokemuksia ja ajatuksia hyvinvointitutortoiminnasta ja toiminnan onnistumisista sekä esteistä lukuvuonna 2020–2021. Lisäksi kysyttiin tutkittavien ajatukset tutortoiminnan jatkumisesta tulevaisuudessa. Hyvinvointia lukioon -kehittämishanke toimii vuosina 2019–2021, ja hankkeen tavoitteena on edistää opiskelijoiden taitoja huolehtia omasta jaksamisestaan muun muassa riittävän unen, liikunnan ja mielen hyvinvoinnin avulla. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla keväällä 2021. Haastatteluihin osallistui seitsemän tutoria ja kolme vastuuopettajaa. Tutorhaastattelut toteutettiin kolmena ryhmähaastatteluna, sillä tutorit olivat toteuttaneet toimintaa oppilaitoksissa ryhmänä, jolloin he jakoivat samoja ajatuksia toiminnan toteutuksesta. Vastuuopettajat haastateltiin yksilöhaastatteluin. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, ja yhtenä luokittelun apuvälineenä hyödynnettiin SWOT-analyysia kuvaamaan hyvinvointitutortoiminnan vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Tuloksissa ilmeni, että hyvinvointitutorit olivat suunnitelleet tai toteuttaneet jokaisessa lukiossa hyvinvointia tukevia toimenpiteitä, kuten rentoutushetkiä ja yhteisöllisiä tapahtumia. Kuitenkin koronaviruspandemia aiheutti sen, että vain osa toimenpiteistä oli otettu käyttöön. Toimenpiteiden keskeisiä tavoitteita olivat esimerkiksi unen ja levon merkityksen tiedostaminen sekä yhteisöllisyyden lisääminen. Hyvinvointitutortoiminnan vahvuuksiksi nousi esille vuoropuhelun lisääminen henkilökunnan kesken ja opiskelijoiden sekä opettajien välillä. Tutortoiminnan heikkoutena haastateltavat kokivat tämänhetkisen toiminnan rajallisuuden, kuten vähäisen näkyvyyden, ajan puutteen sekä henkilökunnan vaihtuvuuden. Hyvinvointitutortoiminnan mahdollisuutena nähtiin konkreettiset toimenpiteet, kuten tapahtumien järjestäminen sekä hyvinvointiin liittyvät neuvot ja apuvälineet. Lisäksi yhteisöllisyyden lisääminen korostuivat haastatteluissa toiminnan mahdollisuutena. Lopuksi haastateltavat kokivat uhkatekijöiksi resurssien puutteen ja erityisesti ajankäytön. Jotta hyvinvoinnin edistäminen vertaistoiminnan avulla olisi jatkossakin mahdollista, vaatii se henkilökunnalta parempaa sitoutuneisuutta sekä resursointia. Tutkimus antoi kuitenkin viitteitä siitä, että hyvinvointitutortoiminnalla voidaan edistää lukiolaisten hyvinvointia ja oppilaitoksen hyvää ilmapiiriä.

Wellbeing of Finnish adolescents has deteriorated (THL 2021b), and the coronavirus pandemic has even continued to cause concerns of young people's wellbeing (Wennberg et al. 2020; Kauppinen et al. 2021). This study examined the implementation of the Wellbeing tutor -pilot project in three different upper secondary schools in Finland. The aim was to study the experiences and thoughts of wellbeing tutors and their teachers, and gain knowledge about the strengths and weaknesses of the tutoring. In addition, we were interested in the ideas of the participants, how they see the wellbeing tutoring would continue in the future. The Wellbeing tutor -pilot project in upper secondary schools will operate between 2019-2021, and the aim of the project is to promote students' coping skills to take care of their own adequate sleep, physical activity and mental wellbeing. The research data was collected with a semi-structured interview in spring 2021. Seven tutors and three teachers took part in the interviews. Tutor interviews were conducted as three group interviews and teachers were interviewed individually. The analysis of the data was carried out using data-based content analysis. SWOT-analysis was used as one of the tools for classification to describe the strengths, weaknesses, opportunities, and threats of the project. The results showed that in every school tutors have planned or implemented some actions for wellbeing. However, the coronavirus pandemic caused some of the actions to still be in progress and some could not be taken in action. The actions highlighted the importance of sleep and rest and the need to increase community. In the interviews the wellbeing tutors mentioned that the dialogues between students and teachers have increased and the events that have been taken in action have been popular. As a weakness, the interviewees experienced the low visibility of the project, lack of time and staff turnover. The future of the project was examined through opportunities and threats. Concrete actions, such as events and advices about wellbeing were seen as opportunities in the future. In addition, the increase of dialogue and community were highlighted as an opportunity. The lack of resources and time were seen as a weakness. However, the study suggested that wellbeing tutoring has positive impact on atmosphere and wellbeing in upper secondary schools.