Ukraine’s memory war : the order of discourse in Ukrainian memory politics about the WW2

Abstract

Tämä pro-gradu tutkielma käsittelee Toista maailmansotaa koskevaa muistipolitiikkaa Ukrainassa vuoden 2014 tapahtuneen vallankumouksen jälkeen. Ukrainan hallitus aloitti tuolloin mittavat toimet niin kutsutussa dekommunisaatio-projektissa, joka pyrki neuvostoperinnön purkamiseen kaikilta yhteiskunnan osa-alueilta. Tähän projektiin liittyen vuonna 2015 Ukrainan silloinen presidentti Petro Poroshenko allekirjoitti neljä muistilakia, joissa määriteltiin millä tavoin kommunistista menneisyyttä ja Toista maailmansotaa sai julkisesti tulkita. Huolimatta näiden lakiuudistusten herättämästä laajasta kritiikistä, dekommunisaatiota perusteltiin Ukrainan turvallisuuspoliittisena välttämättömyytenä, kiristyneessä poliittisessa kriisitilanteessa Venäjän kanssa. Pääasiallinen vastuu Ukrainan historiankirjoituksesta siirrettiin tällöin Ukrainan kansallisen muistin instituutille. Vuonna 2018 instituutti julkaisi Toista maailmansotaa käsittelevän kirjan, jonka tarkoituksena oli purkaa neuvostoaikaisia sotamyyttejä ja tuottaa uudistunutta näkemystä sodan aikaisista tapahtumista ja Ukrainan menneisyydestä kommunistisen hallinnon alla. Kyseisen kirjan sisältö muodostaa pääasiallisen tutkimusmateriaalin tässä pro-gradussa. Teoreettisen viitekehyksen tutkielmalle muodostavat nationalismin, kansallisen identiteetin ja muistin käsitteet Neuvostoliiton jälkeisessä poliittisessa tilassa. Lähtökohta on konstruktivistinen näkökulma identiteetin rakentumiseen, jossa historia ja muisti nähdään keskeisenä osana kansakunnan itsetietoisuuden rakentamista. Tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan, kuinka Ukrainan historiallinen kehityskulku ja muistipolitiikka ovat vaikuttaneet ymmärryksen muodostumiseen Toisesta maailmansodasta. Aineistona toimivaa kirjaa tarkastellaan ranskalaisfilosofi Michel Foucaultin kehittämän diskurssianalyysin valossa. Foucaultilaisessa diskurssianalyysissä huomion keskiössä ovat ne diskurssin sisäiset ja ulkoiset prosessit, jotka osallistuvat tiedon ja merkityksien tuottamiseen tietynlaisessa yhteiskunnallisessa todellisuudessa, toisaalta osaltaan myös muokaten edelleen tätä todellisuutta. Tuloksista käy ilmi, että ymmärrys Toisesta maailmansodasta on muodostunut hyvin vahvasti niiden puolien entisöinnin varaan, jotka aikoinaan joko poistettiin neuvostoliittolaisesta historiankirjoituksesta täysin, tai joita vääristeltiin huomattavasti propagandatarkoituksessa. Ukrainan vallankumuksen jälkeinen muistipolitiikka pyrkii neuvostovastaisia elementtejä hyödyntäen luomaan Ukrainalle itsenäistä historiaa, joka perustelee suvereeniuden merkitystä parhaillaan käynnissä olevassa konfliktissa. Toisaalta analyysi kuitenkin paljastaa myös, että Ukrainalainen historiankirjoitus on tästä huolimatta vielä kiinni neuvostoaikaisessa diskurssissa.

This master’s thesis concentrates on Ukrainian memory politics of WW2 after the 2014 revolution. During this period Ukrainian government launched remarkable efforts in the so-called decommunization project, which sought to deconstruct the Soviet legacy in all levels of society. Related to the decommunization project, in 2015, Ukrainian president at the time, Petro Poroshenko signed four memory laws, which defined the way how the Communist past and the WW2 were allowed to be publicly interpreted. Despite the vast criticism of these legal reforms, decommunization was justified as a security political necessity in the intensified political crisis with Russia. The main responsibility about the history writing was back then transferred to Ukrainian Institute of National Remembrance. In 2018 the institute published a book concerning the WW2, which aim was to demolish the Soviet war myths and produce renewed historiography about the war events and Ukrainian past under the Communist regime. The content of this book forms the main material for the analysis in this master’s thesis. The theoretical framework of this thesis consists the concepts of nationalism, national identity and memory in the post-Soviet political space. The starting point is a constructive perspective to the identity building, where history and memory are seen as a significant part in the building process of national consciousness. The thesis focuses on how Ukraine’s historical development and memory politics have had an impact on the forming of understanding about the WW2. The book serving as a research material is examined through the discourse analysis developed by French philosopher Michel Foucault. In the Foucauldian discourse analysis the center of attention is in the internal and external processes of the discourse, which participate to the production of information and meanings in a certain societal reality, and at the same time on their part modify this reality further. The results show, that the understanding of the WW2 has been formed strongly through restoring those parts of history, which originally were either fully excluded, or heavily distorted for propaganda purposes in Soviet historiography. Ukrainian post-revolution memory politics seeks to create an independent history for Ukraine by using anti-Soviet elements, which work to justify the meaning of sovereignty in the current conflict. On the other hand, the analysis also reveals, that despite this, Ukrainian history writing is still attached to the Soviet discourse.