Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorNiemi, Heli
dc.contributor.authorAhonen, Minna
dc.date.accessioned2022-03-22T09:32:00Z
dc.date.available2022-03-22T09:32:00Z
dc.date.issued2022
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/80296
dc.description.abstractKandidaatintutkielmassa tarkastellaan ikääntyneiden, toimintakyvyltään heikentyneiden ihmisten ja kodin välisen suhteen erityisiä piirteitä. Vanhenemisen ja siihen liittyvien mahdollisten sairauksien seurauksena ihmisen toimintakyky väistämättä heikkenee yksilöllisesti, vaikuttaen samalla ikäänty-neen ihmisen ja kodin väliseen suhteeseen. Toimintakyvyn muutokset voivat tapahtua nopeastikin, kulminoituen ikääntyneen ihmisen arkeen. Kotona asumisen ensisijaisuus on vanhuspolitiikan perusta, jota on myös pidetty kansallisena tavoitteena. Kotona asuminen itsenäisesti mahdollisimman pitkään on ollut yhteiskunnassa myös eräänlainen normi. Tästä näkökulmasta ikääntyneen ja kodin välinen suhde on sekä yhteiskunnallisesti, että vanhuspoliittisestikin keskeinen tarkastelua vaativa ilmiö. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Lähdekirjallisuuteen on valittu kotiin ja ikääntymiseen sekä toimintakykyyn liittyviä kirjallisuus lähteitä. Esimerkiksi Anni Vilkon, Anneli Junton sekä Kirsi Saarikankaan artikkelit kuvaavat eri näkökulmista kodin monimerkityksellisyyttä. Lähdeaineistossa on tarkasteltu kodin ja ikääntyneen ihmisen välistä suhdetta esimerkiksi Sirkka-Liisa Keiskin, Sirpa Anderssonin, Paula Vasaran tutkimusten, sekä Liina Soinnun artikkelin pohjalta. Lähdeaineiston perusteella ikääntyneen toimintakyvyltään heikentyneen ihmisen ja kodin välisessä suhteessa on havaittavissa positiivisia ja negatiivisia piirteitä, sekä ristiriitaisuutta. Ikääntynyt ihminen mukauttaa toimintakyvyn heikentyessä toimintaansa kodin vaatimusten mukaisesti. Suhde omaan kotiin on hyvin vahva. Siihen liittyy positiivisina piirteinä oman arvontunnetta, autonomisuutta, vapautta, jatkuvuutta sekä pysyvyyttä. Koti merkitsee ikääntyneelle turvapaikkaa. Samalla suhde on hauras, sillä toimintakyvyn muutokset voivat nopeasti muuttaa kodin ja ihmisen välistä suhdetta, jolloin ikääntynyt voi tuntea turvattomuutta ja pelkoakin. Koti voi myös olla ikääntynyttä ihmistä syrjäyttävä, mikäli heikentynyt toimintakyky estää kodista ulospääsyn.fi
dc.format.extent46
dc.language.isofi
dc.subject.othersuhde
dc.titleIkääntyneen ihmisen monimerkityksellinen koti
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202203221998
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintyöfi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineSosiaalityöfi
dc.contributor.oppiaineSocial Worken
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi210
dc.subject.ysotoimijuus
dc.subject.ysoikä
dc.subject.ysoikääntyneet
dc.subject.ysotoimintakyky
dc.subject.ysoikääntyminen
dc.subject.ysokoti
dc.subject.ysokotona asuminen
dc.subject.ysovanhuspolitiikka


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot